Terhi Säynäjärven Esalainen: Meillä on mahdollisuus pysäyttää tämä koronapiina – nyt on aika toimia!

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Kirjoitin koronakolumnin pari viikkoa sitten toivoen, että se olisi viimeinen aiheesta. Turha toivo: koronatapausten määrä on noussut ennätyslukemiin.

Ristiriita on raastava: sairaalat kuormittuvat, muut hoidot viivästyvät ja monet terveys- ja sosiaaliongelmat pahenevat, koska koronatapausten hoito vie resurssit ja energiat. Erityisen turhauttavaa on se, että tautiin tehoavaa rokotetta on hyvin saatavilla, mutta maakunnan rokotekattavuus on jäljessä koko maan luvuista.

Rokotekattavuuden pitäisi nousta korkeaksi, koska koronaviruksen deltamuunnos on erittäin tarttuva. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on vielä yli 30 000 ihmistä vailla rokotusta. Laumasuojaa – jonka turvin rokottamattomatkin voisivat välttyä sairastumiselta – ei siis ole lähiaikoina tiedossa.

Päijät-Sote aloitti tällä viikolla haasteen, jolla halutaan kannustaa yrityksiä ja muita toimijoita mukaan rokotustalkoisiin. Toivottavasti mahdollisimman moni yritys ottaa haasteen vastaan. Varmasti me kaikki voimme tehdä osamme, jotta tilanne paranisi!

Miksi jotkut sitten haluavat ottaa riskin, eivätkä ota rokotusta. Syitä on varmasti monia: nuoret aikuiset ehkä ajattelevat, ettei vakava tautimuoto koske heitä. Sitten on niitä, jotka eivät vaan ole saaneet aikaiseksi ajan varaamista, tai aikaa on pitänyt siirtää vaikka menojen tai flunssan vuoksi. Toivottavasti haaste tavoittaisi kaikki tähän ryhmään kuuluvat.

Hyvin huolissaan johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen on myös yli 60-vuotiaista, joita on Päijät-Hämeessä vielä yli 6 000 vailla rokotusta. Ikääntyneistä on syytäkin olla huolissaan, sillä he sairastuvat usein vakavammin ja tarvitsevat sairaalahoitoa.

Nyt on aika raastavaa ajatella, että muuta hoitoa joudutaan karsimaan koronapotilaiden takia – vain siitä syystä, että rokote ei ole kelvannut.

Kun rokotteita ei vielä ollut, oli tietysti selvää, että tehtiin tilaa koronapotilaille ja lykättiin sellaisia toimenpiteitä tai hoitoja, joita pystyttiin siirtämään. Terveydenhuolto on alituista priorisointia.

Rokottamattomien koronapotilaiden hoitoon menee myös valtavat määrät euroja. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on laskenut, että rokottamattomien suomalaisten sairaalahoito voi maksaa tulevina vuosina miljardi euroa.

Rokottamattomien hoitoon tarvitaan paljon erikoissairaanhoidon resursseja. Kateeksi ei käy heitä, jotka yrittävät löytää hoitohenkilöstöä, josta jo entuudestaan on pulaa.

HUS:n vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi purkikin turhautumistaan haastattelussa sanomalla suoraan, että "hoidamme potilaita, joiden tauti olisi voitu estää toimivalla ja turvallisella rokotteella”.

Olen kuullut koronaan sairastuneista, jotka sairaalahoitoon jouduttuaan ovat pyytäneet rokotusta – liian myöhään.

Rokotukset ovat myös rikkoneet perheenjäsenten ja läheisten välejä, kun toinen haluaa rokotuksen ja toinen kieltäytyy jyrkästi.

Osa rokottamattomista suhtautuu täysin kielteisesti rokotuksiin, eikä usko mitään epidemiaa olevankaan. Heitä on toivottavasti vain pieni joukko – ja käännyttämiseen tuskin kannattaa käyttää kovasti energiaa.

Suomi on pitkään ollut rokotusmyönteinen kansa. On ojennettu käsi oman terveyden ja kanssaihmisten suojelemiseksi. Nyt Suomi on jäänyt koronarokotuskattavuudessa muita Pohjoismaita huonommaksi. Pitäisikö julistaa vielä maaottelu rokotuskattavuuden nostamiseksi?

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut