Kierrätykseen soveltuvaa jätettä päätyy edelleen runsaasti seka- ja energiajätteen joukkoon, selviää Salpakierto oy:n toteuttamasta tutkimuksesta.
Salpakierto toteutti touko–kesäkuussa kotitalouksien jätteen koostumustutkimuksen, jossa haluttiin selvittää mm. biojätteen, polttokelpoisen jätteen ja kierrätyskelpoisen jätteen osuuksia seka- ja energiajätteessä.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kiinteistötyyppien välisiä eroja jätteiden lajittelussa ja jätteen koostumuksessa.
Salpakierron tutkimustulosten mukaan sekajätteestä 37,3 prosenttia koostuu biojätteestä, kun tarkastellaan kaikkia kiinteistötyyppejä yhdessä.
Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi 43,1 prosentin verran ja haja-asutusalueen omakotitalojen sekajätteestä 35,5 prosenttia verran. Vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä biojätettä oli sekajätteen joukossa 32,6 prosenttia.
– Sekajätteen sisältämä biojäte likaa ja kostuttaa sekajätteessä olevat kierrätyskelpoiset materiaalit ja hankaloittaa sekajätteen käsittelyä lajittelulaitoksessa, sanoo Salpakierron kehityspäällikkö Kimmo Rinne tiedotteessa.
Tutkimuksen raportissa kerrotaan, että sekajätteestä 77,5 prosenttia on edelleen kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin. Etenkin kaikki muovit tulisi tällä hetkellä lajitella toimialueella energiajätteeseen PVC-muovia ja alumiinivuorattuja muovipakkauksia lukuun ottamatta.
– Tietenkin muovipakkaukset voi lajitella myös muovipakkausten erilliskeräykseen joko kiinteistöllä tai Rinki-ekopisteillä, toteaa Salpakierron kehityskoordinaattori Linda Karlström tiedotteessa.
Energiajätteestä 9,5 prosenttia oli tutkimuksessa biojätettä. Energiajätteeseen lajitellaan myös huomattavasti kartonkia ja pahvia, joiden osuus jätteestä oli 18,7 prosenttia.
Seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksen raportti löytyy kokonaisuudessaan Salpakierron nettisivuilta.