Maailma muuttuu kalsarit jalassa – mitä kaikkea etätyöstä seuraa?

Timo Rope kirjoitti kirjan etätyöstä, mutta lähtee itse mieluummin toimistolle – kotipihan toiselle puolelle.

Timo Rope on pitkän linjan yksinyrittäjä, mutta pitää siitä, että voi lähteä töihin. Toimisto hänellä on kotipihan sivurakennuksessa. Mia Tadic

Mia Tadic

Mitä kaikkea tästä seuraa? Se on tietokirjailija Timo Ropen mukaan olennainen kysymys, kun mietitään massiivista etätöihin siirtymistä, jonka koronapandemia toi viime vuonna rytäkällä mukanaan.

– Etätyöstä on kirjoitettu ihan sikana, siinä ei ole enää mitään uutta. Mutta sen seurauksia työelämään, yhteiskuntaan ja yksilöön olisi siunauksellista ajatella, Rope sanoo.

Tietokirjailija, konsultti, paikallispoliitikko, muusikko ja teatteriaktiivi istuu ruudullisissa sortseissaan kotinsa terassilla Sipoon Martinkylässä. Hänen tuoreen kirjansa nimi on Kalsariduunit: etätyön ilot ja kirot (Tammertekniikka 2021), mutta kalsareissa ei sentään tarvitse kuvaa ottaa.

Ropella itsellään on pitkä yrittäjätausta, ja tietokirjoja hän on kirjoittanut yhteensä 36. Hänen edellinen kirjansa käsitteli kevytyrittäjyyttä, mistä olikin lyhyt matka etätöiden pariin.

– Suomessa oli ennestään 70 000 etätyötä tekevää ja yhtäkkiä heitä olikin miljoona. Maailma muuttui yhdessä yössä, Rope kertaa tapahtumia vuoden 2020 maaliskuussa, kun valtioneuvosto kehotti kaikkia kynnelle kykeneviä siirtymään etätöihin.

Tähän mennessä on huomattu, että etätyöt eivät ole lorvailua, vaan tulosta tulee yhtä lailla kuin lähitöissäkin. Mutta miten muutos vaikuttaa pitkällä tähtäimellä työn organisointiin, yhteiskuntaan, perheisiin ja yksilöihin – sitä ei vielä kukaan tiedä.

Jonkinlaisia kokoustiloja ja neuvotteluhuoneita tulee kuitenkin olemaan, toimisto on tärkeä asiakastapaamisille ja imagolle.

Tietokirjailija Timo Rope

– On jo yrityksiä, jotka ovat luopuneet kokonaan toimistoista. Jonkinlaisia kokoustiloja ja neuvotteluhuoneita tulee kuitenkin olemaan, toimisto on tärkeä asiakastapaamisille ja imagolle.

Johtamiselle etätyö tuo erityisiä haasteita, sillä ihmisistä on pidettävä huolta tarkemmin, muistettava kysellä kuulumisia. Myös tapaamiset kasvotusten ovat Ropen mielestä välttämättömiä silloin tällöin.

– Lähityössä esimies pystyy johtamaan seitsemää, korkeintaan kymmentä alaista. Etätyössä alaisia voi olla 20–30. Tämä voi muuttaa organisaatioita kevyemmiksi.

Rekrytoinnissa on otettava huomioon työntekijän soveltuvuus etätyöhön. Uuden työntekijän perehdyttäminen vaatii erilaista panostamista, kun ei olla paikalla opastamassa ”kädestä pitäen”.

Joillekin etätyö sopii kuin nenä päähän, toiset taas eivät kukoista kotitoimistossa. Ropen mukaan näyttää siltä, että tulevaisuus on hybridimallinen. Lähi- ja etätyön yhdistäminen on Ropen mukaan myös työntekijöiden toive.

– Noin kaksi kolmasosaa liputtaa hybridin puolesta, hän kertoo.

Varsinaista vastausta kysymykseen, mitä kaikkea tästä seuraa, ei ehkä Kalsariduuneista löydy. Sen sijaan Rope toivoo, että kirja toimisi pohdinnan virikkeenä ja välineenä esimerkiksi päättäjille.

THL: Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana – kielteinen muutos näkyy etenkin naisilla

Istuminen oli aikoinaan korkean arvon ja vallan merkki, mutta sitten siitä tuli tappava pahe

Etätyösuositus jatkuu kesän yli kiihtymis- ja leviämisalueilla

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut