Moni sammallaji on vaarassa hävitä paikallisesti

Metsätalous on heikentänyt joidenkin sammallajien elinolosuhteita. Merja Turunen

ESS

Alkuvuodesta julkaistun sammalten alueellinen uhanalaisuusarvioinnin mukaan noin puolet 550 sammallajista on vähintään yhdellä metsäkasvillisuusvyöhykkeellä vaarassa hävitä joko pienen populaatiokoon, elinympäristöjen heikentymisen tai satunnaistekijöiden vuoksi.

Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit painottuvat pohjoisimpaan tunturi-Lappiin. Alueellisesti uhanalaisia lajeja on tasaisemmin koko Suomessa.

Erityisesti kallioilla kasvavien lajien tilanne on heikko eteläisessä Suomessa. Metsätalous heikentää varjoisilla jyrkänteillä kasvavien lajien elinolosuhteita. Kalkkikallioilla kasvavia lajeja puolestaan uhkaa kallioketojen umpeenkasvu sekä metsätalous ja louhinta. Myös ravinteisten soiden kuten lettojen lajisto on eteläisessä Suomessa selvästi köyhtynyt elinympäristöjen vähenemisen ja valuma-alueiden vesitaloudellisten muutosten vuoksi.

Arvioinnin mukaan yksi silmälläpidettävistä lajeista on pohjoispainotteinen kiiltosirppisammal, jonka harvat Etelä-Suomen esiintymät ovat lähes kadonneet pohjavedenpinnan muutosten sekä soiden rahkoittumisen seurauksena.

Uhanalaisuusarvioinnin on tehnyt Sammaltyöryhmä, joka on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteydessä toimiva asiantuntijaryhmä. Ryhmän jäsenet ovat luonnontieteellisten museoiden, yliopistojen, Syken ja Metsähallituksen sammalasiantuntijoita sekä sammalharrastajia.

Kommentoi

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut