Frisbeegolfin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti vuosia – katso kartta Päijät-Hämeen frisbeegolfradoista

Frisbeegolf on helppo aloittaa, vaikka lajin kilpailut ovatkin korkeatasoisia.

Lahdessa frisbeegolfia harrastava Jere Vanhala aloitti lajin 12-vuotiaana. Katja Luoma

Panu Vuorela

Viime vuosina frisbeegolfin suosio on ollut vahvassa kasvussa ympäri maailmaa. Lajin tarkka syntyvuosi on vaikea määritellä, mutta kiekot ovat lennelleet maaleihin ainakin 1970-luvulta asti. Lajin syntymaan eli Yhdysvaltojen ohella Suomi on kuluneen vuosikymmenen aikana profiloitunut aktiiviseksi liitokiekkomaaksi.

– Suomessa on nykyään satoja ratoja. Ei ehkä ihan tuhatta, mutta ei se paljon alle jää, uskoo Tommi Vanhala, Lahden Frisbee Clubin puheenjohtaja.

Frisbeegolf on nimensä mukaisesti golfin pelaamista frisbeeillä. Idea on heitellä kiekot metallisiin maalikoreihin mahdollisimman vähillä heitoilla. Kuten golfissa, jokaisella radalla on tietty määrä maaleja eli "väyliä". Väylien määrä per rata vaihtelee välillä 3–36.

Vanhalan mukaan kiinnostus lajiin on kasvanut räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana. Harrastajien määrää on hankala arvioida, sillä kaikki kiekon viskelijät eivät kuulu seuroihin, mutta Vanhala on huomannut selvää kasvua sekä ratojen että pelaajien määrissä.

– Seuran jäsenmäärä on pysynyt tasaisena, mutta radoilla huomaa, että pelaajia on enemmän. Vielä viisi vuotta sitten radalla ei välttämättä tullut ketään vastaan, nykyään niillä on aina pelaajia.

Mukkula Disc Golf Parkissa on metsärata ja puistorata. Katja Luoma

Suomessa on nykyään satoja ratoja. Ei ehkä ihan tuhatta, mutta ei se paljon alle jää.

Frisbeegolfseuran puheenjohtaja Tommi Vanhala

Lajiin saattaa jäädä koukkuun ikään kuin vahingossa. Näin kävi Tommi Vanhalan 18-vuotiaalle pojalle Jere Vanhalalle, joka ei vuosien jälkeen ole itsekään aivan varma, miten lajin tuli aloittaneeksi.

– Vanhemmat ostivat meille kolme kiekkoa, ja isä sanoi, että lähdetään kokeilemaan. Tykästyttiin sen verran, että isä liittyi saman tien seuraan, ja itse tein myöhemmin perässä, Jere Vanhala muistelee.

Harrastaja aloitti lajin 12-vuotiaana. Hänen mukaansa frisbeegolfia pelaavat kaikenikäiset, mutta etenkin nuoria on paljon. Vuonna 2020 SM-kisan voitti 18-vuotias pelaaja, kun taas edellisenä vuonna voittaja oli vain 16-vuotias.

Jere Vanhala kertoo pelaavansa jopa kuusi kertaa viikossa, joko radoilla tai omalla pihalla. Nykyään hän ottaa aktiivisesti osaa kilpailuihin, joista on tullut pari voittoakin.

Jere Vanhala pelaa jopa kuusi kertaa viikossa. Katja Luoma

Monen mielestä yksi lajin ominaispiirteistä onkin sen helppous. Tommi Vanhala uskoo, että lajin matala kynnys on olennainen osa sen suosiolle.

– Frisbeegolf ei vaadi hirveästi osaamista, kaiken tasoiset voi lähteä pelaamaan. Siinä tuleekin sitten huomaamatta liikuttua pari, kolme kilometriä, hän kuvailee.

Jere Vanhala on samaa mieltä. Hänen mukaansa Lahdessa on hyvät mahdollisuudet harrastukselle, sillä ratoja on mukavasti ja niiden käyttö on maksutonta. Muuallakin Päijät-Hämeessä ratoja löytyy runsaasti.

Lajia ei tarvitse pelata millään tietyllä tavalla, minkä lisäksi sitä on mukava pelata kaveriporukalla.

– Aloittaessa ei tarvitse mitään tiettyjä taitoa, paitsi ehkä kärsivällisyyttä. Siinä pelatessa sitä kehittyy. Pelaamiseen riittää yksikin kiekko, jota voi heitellä radoilla tai puistossa.

Tästä huolimatta Jere Vanhalalla itsellään on ainakin 80 kiekkoa. Hänen mukaansa kiekkoja on eri painoisia, mistä syystä ne sopivat eri tilanteisiin. Pääosin ne jakaantuvat kolmeen luokkaan: pitkän matkan draiverit, pussitukseen tarkoitetut putterit, ja sillä välillä olevat midarit.

Myös heittotekniikoita on erilaisia. Jere Vanhala nimeää tärkeimmiksi backhandin, foren ja putin. Heittämällä eri puolelta kehoa kiekko lähtee kaartumaan eri suuntaan, hän tietää. Lyhyissä, koriin tähtäävissä heitoissa on viisainta heittää kevyellä putilla, joka on heitoista suoraviivaisin.

Jere Vanhala pelaa jopa kuusi kertaa viikossa. Katja Luoma

Helppoudesta huolimatta frisbeegolf on myös ahkera kilpalaji. Suomessa yksin on paljon kisoja jokaisena vuodenaikana. Tommi Vanhalan mukaan kisoja on satoja ympäri vuoden, mutta pääpaino on kesäisin. Silloin kisoja voi olla useita joka viikonloppu. Myös Lahdessa järjestetään kesäisin viikkokisoja ja epäsäännöllisiä suurempia kisoja.

Korkeammilla tasoilla pitää huomioida pääpeli, eli pelata fiksusti eikä järkevästi. Tämä ei aina onnistu Jere Vanhalalta, joka on osallistunut kisoihin kolmisen vuotta.

Tämä merkintä osoittaa radan pakollisen kiertosuunnan. Katja Luoma

– Jos vaikka pitää mennä metsän läpi, joutuu miettimään yrittääkö päästä voimalla läpi, vai heittääkö metsän reunaan tarkkaa heittoa varten, hän kuvailee.

Suomi on menestynyt hyvin lajin kansainvälisissä kisoissa. Suomi voitti frisbeegolfin joukkueiden maailmanmestaruuskilpaluissa Virossa vuonna 2019 kultaa kukistamalla Saksan loppuottelussa 6–0. Lisäksi Tommi Vanhala arvioi, että Suomella on paljon huippuluokan pelaajia.

– Sanoisin, että Suomen 10–15 parasta pelaajaa kuuluu maailman tasolla 50 terävimmän kärkeen. Joka vuosi ollaan kärkikahinoissa.

Tästä näet kartan Päijät-Hämeen frisbeegolfradoista.

Tämä juttu löytyy Etelä-Suomen Sanomien kesälehdestä. Lue koko lehti tästä!

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut