Päijät-Hämeeseen perustettiin verkosto kehittämään sopimuspalokuntia – yhteistyö ammattipalokuntien kanssa jo nyt Suomen sujuvinta

Sopimuspalokunnan savusukellusharjoitus Tenniläntiellä Hollolassa. Juha Tanhua/Phpela

ESS

Päijät-Hämeeseen on perustettu sopimuspalokuntien kehittämisverkosto.

Alueella pyritään avoimen yhteistyön kautta tukemaan sopimuspalokuntien kehittymistä ja henkilöstön riittävyyttä kaikkiin tehtäviin.

– Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyö on kehittynyt hyvään suuntaan, sanovat Suomen sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueosaston puheenjohtaja Janne Korhonen sekä Padasjoen VPK:n puheenjohtaja Niko Ara tiedotteessa.

Paikallisen verkoston tärkein tehtävä on edistää sopimuspalokuntatoimintaa alueellaan kehittämällä ja turvaamalla sopimuspalokuntien toimintaedellytykset, tiedotteessa kerrotaan.

– Työryhmä on valinnut ensimmäisiksi kehityskärjiksi tunnettavuuden lisääminen tiedottamalla sekä uusien sammutustekniikoiden tunnistamisen ja käyttämisen, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen kertoo.

Harva-alueilla sopimuspalokuntalaisten rekrytoiminen voi olla haastavaa.

Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen

Elo-syyskuun aikana toteutetaan tunnettavuus- ja rekrytointikampanja yhdessä alueen sopimuspalokuntien kanssa. Talvella 2021–2022 Päijät-Hämeessä puolestaan järjestetään koulutus uusista sammutustekniikoista.

Päijät-Hämeessä on 21 sopimuspalokuntaa, joihin kuuluu noin 600 hälytysosaston jäsentä. Viime vuonna Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat osallistuivat 1 350 hälytystehtävään.

Sopimuspalokuntabarometrin 2020 mukaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyö on Päijät-Hämeessä Suomen sujuvinta.

Tätä hälytystä lahtelainen palomestari ei ikinä unohda – purusiiloon pudonnut mies oli vaarassa palaa kuoliaaksi

– Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella pelastuslaitos on aktiivisesti koko laitoksen olemassaolon ajan pyrkinyt yhdessä sopimuspalokuntien kanssa löytämään keinoja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi ja toimintavalmiuden turvaamiseksi, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sanoo tiedotteessa.

Hyvärisen mukaan toimintaa on mahdollista rakentaa alueellisesti siten, että sopimuspalokuntakenttä pysyy edelleen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä lähipalveluna kuntalaisille. Päijät-Hämeessä on muun muassa kokeiltu yksittäisen palokunnan hälytysvasteen nostamista, jotta se saa aiempaa useammin hälytyksiä. Hälytyksissä mukanaolo nostaa motivaatiota ja pitää taitoja yllä.

Lähdössä harjoitukseen Lahden Eteläisen kehätien Patomäen tunneliin. Salla Virta/Phpela

Sopimuspalokuntiin vaikuttavat myös valtakunnalliset megatrendit, kuten ikä-, väestö- ja aluerakenteen muutos. Tehtävien määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja asuessa kotona pidempään. Toisaalta aktiivisia sopimuspalokuntalaisia on myös tiedotteen mukaan vaikeampi löytää.

– Harva-alueilla sopimuspalokuntalaisten rekrytoiminen voi olla haastavaa, ja nuorten muuttaessa opiskelemaan kasvukeskuksiin palokunnan henkilöstössä tapahtuu vaihtuvuutta, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo.

Vapaaehtoiset palokunnat eli sopimuspalokunnat toimivat osana pelastustoimea ja huolehtivat osaltaan onnettomuuksien ehkäisemisestä ja vahinkojen rajoittamisesta.

Harvaan asutuilla alueilla ensimmäinen onnettomuuspaikalle tuleva pelastusyksikkö on usein sopimuspalokunnan paloauto. Isommissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena, mutta päällekkäisten hälytysten aikaan myös itsenäisesti.

Erikoistumisesta sopimuspalokunnan valttikortti

Lahden Villähteen VPK on erikoistunut jälkivahinkojen torjuntatyöhön. Villähteen VPK suorittaa normaalia sammutus- ja pelastustoimintaa palokuntasopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi se tuottaa jälkivahinkojen torjuntaa.

Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan nopeita toimenpiteitä, joilla estetään, rajataan tai pienennetään vahinkotapauksissa aiheutuvia vaurioita ja vahingon taloudellisia vaikutuksia.

– Sopimuspalokunnan rooli JVT-ensitoimenpiteiden toteuttajana pelastustoiminnan ja varsinaisen saneeraustoiminnan välissä on luontainen ja tarkoituksenmukainen. Sopimuspalokuntalaisilla on kyky ja taito käynnistää jälkivahinkojen torjuntatoimet onnettomuustilanteen aikana, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen kertoo tiedotteessa.

Lisävahinkojen syntyminen voidaan estää, kun pelastustoiminnan johtamisessa huomioidaan onnettomuustilanteen aikainen jälkivahinkojen torjunta. Onnettomuustilanteen jälkeen välittömästi jatkuvalla jälkivahinkojen torjunnalla helpotetaan myös varsinaisten vahinkosaneeraustoimenpiteiden aloittamista.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut