Vili Uuskallion Esalainen: Lahden valtuuston vaihtuvuus suurin 16 vuoteen – pudonneista kahdella on vuosikymmenten kokemus lahtelaisesta päätöksenteosta

Vili Uuskallio

Vili Uuskallio

Lahden valtuuston kokoonpanossa tapahtuu elokuun alussa suurin muutos 16 vuoteen. Kaupunginvaltuustoon valittiin alkukesän kuntavaaleissa 24 uutta valtuutettua. Lahden 59-jäsenisestä valtuustosta uudistuu näin ollen noin kaksi viidesosaa.

Virallisen tilaston mukaan uusia valtuutettuja valittiin 25. Ero johtuu siitä, että läpi menneistä Jani Wallenius (kok.) oli edellisissä vaaleissa varasijalla, jolta hän nousi valtuustoon vuonna 2019.

Kaupunginvaltuuston vaihtuvuus oli suurempi kuin kolmissa edellisissä kuntavaaleissa. Neljä vuotta sitten Lahden valtuustoon valittiin 20 uutta jäsentä. Vuoden 2012 vaaleissa tulokkaita oli 18 ja vuoden 2008 vaaleissa 21.

Vuoden 2004 vaalien jälkeen lähes puolet valtuutetuista vaihtui, kun valtuustoon valittiin 28 uutta jäsentä.

Eniten uusia valtuutettuja meni nyt läpi perussuomalaisten riveissä. Puolueen kymmenestä valtuutetusta kuusi on tulokkaita.

Kokoomuksella ja Pro Lahdella on kummallakin neljä uutta kaupunginvaltuutettua. Keskustan tulevassa valtuustoryhmässä uusia valtuutettuja on kolme.

Uusien valtuutettujen joukossa on kokeneita kuntapäättäjiä. Mira Nieminen (ps.) on Asikkalan kunnanhallituksen entinen varapuheenjohtaja. Keskustan Lasse Pakkanen ja Jari Rissanen ovat nykyisiä varavaltuutettuja, jotka molemmat ovat aiemmin toimineet myös varsinaisina valtuutettuina.

Lahden valtuustosta putosi joukko istuvia valtuutettuja. Valtuuston ulkopuolelle jäivät Juha Viitanen (ps.), Sanna Mäkinen (sd.), Martti Mäkelä (ps.), Lasse Koskinen (ps.), Aija-Riitta Saastamoinen (vihr.), Kari Lempinen (sd.), Jarkko Nissinen (sd.), Markku Karjula (kesk.), Seppo Korhonen (Asukkaiden Lahti), Tiina Jokinen (vihr.), Leena Kaartinen (kd.) ja Matti Salonen (kd.).

Heistä Mäkelä, Saastamoinen ja Salonen nousivat valtuustoon varasijalta kauden aikana.

Valtuustopaikkansa menettäneistä etenkin Koskinen ja Nissinen ovat pitkän linjan valtuutettuja.

Koskinen vaikutti ensimmäisen kerran valtuustossa 80-luvulla SMP:n riveissä. Perussuomalaisten valtuutettuna hän on toiminut vuodesta 2009. Vuosina 2016–2017 Koskinen toimi kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajana.

Koskinen tunnetaan Karjalan palauttamisen kannattajana. Luultavasti hänen kannattajakunnassaan on ollut luovutetuilla alueilla syntynyttä väkeä, jonka määrä vähenee vääjäämättä.

Nissinen on istunut valtuustossa vuodesta 1993. Nissisellä on vuosien kokemus sekä valtuustoryhmän vetämisestä että kaupunginhallitustyöstä, johon hän on osallistunut myös 1. varapuheenjohtajana. Päättyvällä kaudella Nissinen on toiminut valtuuston 3. varapuheenjohtajana. Tehtävä tarjoaa näköalapaikan lahtelaiseen päätöksentekoon, muttei juuri näkyvyyttä.

Nissinen on SDP:n Hämeen piirin toiminnanjohtajana ammattipoliitikko. Vaikka putoaminen ehkä kirpaisee, hän ja Koskinen eivät ole poistumassa politiikan kabineteista mihinkään. Kunnallispolitiikka on ollut molemmille elämäntapa.

Oikaisu 28.6. klo 9.23: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Marko Varjonen (kok.) olisi noussut varasijalta valtuustoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Varjonen on edelleen varavaltuutettu.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut