Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Mitä on taiteen ympäristöystävällisyys? Nastolan kesänäyttelyssä ainakin kananmunankuoria ja kierrätysvaneria

Taiteilija Kirsimaria E. Törönen käyttää vanhojen teostensa materiaalit uudelleen Nastolan kesänäyttelyssä. "Taiteessa on helppo julistaa, mutta olen yrittänyt itsekin katsoa peiliin."

Taiteilija Kirsimaria E. Törönen tuo vuoden 2019 teoksensa Nastolan kesänäyttelyyn tavallaan jo toista kertaa. Hänen tulevan Pihapiiri-taidepolkunsa eläinhahmot on nimittäin suurelta osin valmistettu vanerista, jota Törönen käytti pari vuotta sitten kunnantalolla olleessa tilataideteoksessa.

Noin 30 nykytaiteilijaa esittelevän Nastolan vanhan kunnantalon näyttelyn nimi on tällä kertaa Luontoretki ja teemana ympäristöystävällisyys. Törönen on ottanut teeman vakavasti jo vuosia, mutta se on korostunut taiteessa erityisesti parin viime vuoden aikana.

– Olen yrittänyt miettiä, miten studiolta lähtevää jätemäärää voisi vähentää, mikkeliläistaiteilija kertoo.

– Taiteessa on helppo julistaa [ympäristöasioita], mutta olen yrittänyt myös itse katsoa peiliin.

Töröseltä tulee Nastolaan taidepolulle noin 30 teosta, suurin osa eläin- ja ihmisfiguureja. Yli 50 prosenttia teoksista on valmistettu kierrätysmateriaaleista.

Törönen kertoo kierrättäneensä kaiken mahdollisen. Uusi vaneri, jota teoksiin piti hankkia, tuli lahjoituksena nastolalaiselta huonekaluvalmistajalta Pedrolta.

Nanna Suden näyttelyn voi nähdä Vääksyssä, mutta mistä löydät jättiläishedelmät? Katso 10 poimintaa kesän taidenäyttelyistä

Joidenkin teosten pinta näyttää pikseleiltä, mutta todellisuudessa ne ovat Törösen vanhoja luonnoksia silputtuna.

– Tykkään hienoista, kalliista papereista, mutta käytän niitä kuin muut vessapaperia, Törönen sanoo viitaten materiaalin tuhlaukseen.

Kanahahmossa on käytetty vanhoja lääkeliuskoja ja lampaissa kananmunankuoria. Tarkoitus on haastaa pohtimaan, minkälaisen jäljen ihminen jättää ympäristöön.

Törönen on miettinyt, miten pystyisi kuluttamaan vähemmän materiaaleja ja esimerkiksi puhdasta vettä.

– Käytän hyvin paljon esimerkiksi akryylia ja sprayvärejä, ja akryylihan kuivuu muoviksi.

Törönen on tunnettu muun muassa isoista metalliveistoksistaan, mutta nyt hän kertoo vähentäneensä myös metallien ja liuottimien käyttöä.

Taiteessa on helppo julistaa, mutta olen yrittänyt myös itse katsoa peiliin.

Taiteilija Kirsimaria E. Törönen

Kierrätysmateriaalit vaikuttavat taiteen sisältöön. Nykyään Törönen saattaa ideoida teoksen siltä pohjalta, mitä materiaalia on käytössä.

– Aikaisemmin vain ajattelin, että minulla on joku muoto mielessä, ja hankin materiaalit sitä varten.

– Kyllä siinä on vähän jumppaliikkeitä tarvinnut tehdä, mutta olen nyt 28 vuotta ollut taiteilijana – jos en tätä saisi aikaan, niin mikä minun ammattitaitoni taso oikein olisi? Törönen pohtii.

Päijät-Hämeessä on tarjolla tänäkin kesänä elävää musiikkia – koostimme osan tarjonnasta

Kesänäyttelyyn tuleva taidepolku alkaa Nastolan kirkon luota ja jatkuu vanhaa kylänraittia pitkin kotiseutumuseolle, jonka pihalle on taideteosten lisäksi tulossa muun muassa keppihevosrata. Museolta polku kiertää metsärinteen kautta takaisin kunnantalolle päin.

Törönen toivoo polun houkuttelevan kaiken ikäisiä kävijöitä. Hän haluaa huomioida myös lapset. Taidepolulle tuleviin figuureihin saa koskea, ja kanalla voi vaikka ratsastaa.

– Pienelle lapselle koskeminen on osa katsomista.

Arkkitehti Matti Oijala pitää polulla kaksi luonto- ja kulttuurikohdekävelyä 25.7. ja 15.8. Silloin polun varrelle tulee myös musiikkiesityksiä.

Riemurahat, Tuplakupla ja Selviytyjät – lue kooste Päijät-Hämeen kesäteatteriesityksistä

Törönen kehuu myös Nastolan näyttelyn yhteisöllisyyttä ja sitä, miten Nastola-seura on saanut eri tahoja ja talkoolaisia mukaan valmisteluihin. Figuurit valmistaa nastolalainen Tienhaaran toimintakeskus, ja myös Kirkonkylän koulun oppilaat ovat mukana kesänäyttelyn rakentamisessa. Törösellä on ollut assistenttina nuori taiteilija Jutta Hämäläinen.

– Tästä on muodostunut koko kylän projekti. Ihmiset ovat hirveän innolla mukana.

– Tämä on hauskaa ja leppoisaa taiteilijalle, ettei tarvitse yksin työhuoneella leikkiä suurta gurua, Törönen sanoo.

Törönen vertaa Nastolaa arvostettuun Mäntän kuvataideviikkoon, joka myös esittelee rohkeaa taidetta.

– Hauska, pikkuinen haastaja Mäntälle, Törönen luonnehtii.

Tämä juttu löytyy Etelä-Suomen Sanomien kesälehdestä. Lue koko lehti tästä!

Hartolassa ratkotaan dekkarimysteeriä ja etsitään kadonnutta loitsua – ovatko pakopelit kuntien uusi matkailuvaltti?

Potkaistaan kesä käyntiin – lue ESS:n kesälehti