Päijät-Hämeen kartanoissa on museoita, koteja, ravintoloita ja kaikkea siltä väliltä – esittelemme neljä kohdetta, joissa voi myös vierailla

Maakunnan kartanokeskittymiä ovat Sysmä ja Nastola. Itse kartanot ovat usein saaneet alkunsa 1600-luvulla, mutta nykyisin olemassa olevat päärakennukset ovat parisataa vuotta nuorempia.

Koskipään kartano Hartolassa on ollut museona jo yli 90 vuotta. Ilkka Kuosmanen

Marjaana Lahola

Jos kartanoiden seinät osaisivat puhua, niillä varmasti riittäisi paljon kerrottavaa. Niin myös Päijät-Hämeessä, jossa sijaitsevat kartanot toimivat nykyisin muun muassa yksityisinä koteina, ravintoloina, majoitus- ja tapahtumatiloina ja museoina.

Maakunnassa omanlaisiaan kartanokeskittymiä ovat esimerkiksi Sysmä ja Lahden Nastola, mutta kartanoita on tai on ollut myös monessa muussa kunnassa. Sysmässä on kesäisin järjestetty jopa kartanokierroksia: tänä kesänä kunnassa sijaitseviin Virtaan kartanoon ja Vanha-Kartanoon on koronatilanteen salliessa suunnitteilla kartanokierros heinäkuun lopulla.

Päijät-Hämeen kartanoissa on paljon nähtävää – katso kuvagalleria!

Useimmat nykyisin olemassa olevat kartanon päärakennukset on rakennettu 1800-luvulla, mutta itse kartanoiden historia ulottuu maakunnassa monessa tapauksessa 1600-luvulle.

– Se oli Ruotsi-Suomessa suurvaltakautta, jolloin käytiin useita sotia. Sitä varten tarvittiin sotilaita ja ratsuväkeä kuninkaan joukkoihin. Jotta saatiin houkuteltua tukijoita, heille täytyi antaa verohelpotuksia ja maaomaisuutta, ja hallitsijat lahjoittivat tiloja ratsutilallisten käyttöön, kertoo vuodenvaihteessa eläköitynyt Lahden museoiden tutkija Päivi Siikaniemi.

Esimekiksi Orimattilan Artjärvellä sijaitseva, nykyisin yksityiskäytössä oleva Ratulan kartano – samoin kuin koko Ratulan kylä – oli alkujaan kuningatar Kristiinan lahjoitus kenraali Arvid Forbukselle vuonna 1639.

– Samainen herra osti sittemmin nykyisen Kinttulan kartanon maita itselleen, Siikaniemi kertoo.

Yksittäiset omistajat saattoivat siis omistaa useita kartanoita, mutta niissä ei välttämättä itse asuttu. Sen sijaan tilaa hoitivat tilanhoitajat ja alustalaiset.

Yksi toistuva nimi Päijät-Hämeen kartanoihin liittyen on Tandefelt-suku, jonka jäsenet omistivat aikoinaan useita kartanoita. Huomattavin niistä oli Hartolassa sijaitseva Koskipää.

Yksi Hämeen vanhimmista kartanoista on puolestaan Hämeenkoskella sijaitseva Kurjalan kartano, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Se perustettiin jo vuonna 1516.

Osaan kartanoista pääsee kuitenkin vierailemaan, joko sisälle asti tai vähintään pihamaalle. Esittelemme neljä tällaista. Katso myös runsaasti kuvia kartanoista erillisestä kuvagalleriasta!

Taidetta ja tuoli ehkä Ruotsin kuninkaalta

Perimätieto kertoo, että Kustaa IV Aadolf lähetti tämän tuolin Koskipäähän kiitokseksi vieraanvaraisuudesta. Erik Siekkinen

Itä-Hämeen museo asettui toimimaan hartolalaiseen Koskipään kartanoon vuonna 1929. Museoalueeseen kuuluu kartanon vihreän päärakennuksen lisäksi useita muita rakennuksia.

Kartanon vanhassa, 1750-luvulla rakennetussa keltaisessa päärakennuksessa eli Vanhassa Koskipäässä toimii Taidesalonki Talvio, joka on nimetty museon perustajan, kirjailija Maila Talvion mukaan.

Museonhoitaja Vesa Järvisen mukaan kartanossa erityistä on, kuinka paljon se on edelleen alkuperäisessä asussaan. Peruskorjauksia ei ole tehty, ja sisätiloissa näkyvät aikakaudet 1820-luvulta 1800-luvun lopulle.

– Se on läpileikkaus aateliskartanovuosista. Rakennuskanta on myös alkuperäisillä paikoillaan, eli niitä ei ole siirretty mistään.

Itä-Hämeen museon sivujen mukaan Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, johon on aikanaan kuulunut 25 000 hehtaaria maata ja parisataa torpparia. Siitä tuli kartano 1500-luvulla.

Museossa on esillä esimerkiksi tuoli, jonka perimätiedon mukaan lahjoitti Koskipäähän kuningas Kustaa IV Aadolf vieraanvaraisuudesta kiittääkseen.

Missä käytössä: Museo ja taidesalonki. Taidesalonki Talviossa taidenäyttely 12.6. – 22.8. Museon päärakennuksen yläkerrassa Hartolan Rintalan tilan Koivusen kotimuseon esineistöä 1.6.–15.9. Päheet museot -viikolla 5.–11.7. päivittäin klo 14 ohjattuja kävelyretkiä museolta suomaisemaan sekä tutustuminen museoon ja taidesalonkiin.

Aukioloajat: Museo auki päivittäin klo 11–18. Taidesalonki Talvio ma-pe klo 11–17, la-su klo 11–16.

Osoite: Koskipääntie 2, Hartola.

Wagneria ja tsekkiläisiä puutarhatonttuja

Urajärven kartano sai muutama vuosi sitten remontin yhteydessä vaalean maalipinnan. Armi Salonen

Asikkalassa ehdittiin muuttaa kartano museoksi jo hieman ennen kuin Hartolassa, sillä Urajärven kartanomuseo avasi ovensa vuonna 1928. Satoja vuosia vanhan kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1800-luvun alussa, ja se on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin. Silloin rakennuksessa asuivat sisarukset Lily ja Hugo von Heideman.

Urajärven kartanon vastuuoppaan Heidi Raskin mukaan erityistä kartanossa on paitsi se, että kyseessä on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista, myös se, että esineistö ja huonekalut eivät ole muualta tuotuja, vaan ovat kaikki olleet kartanon aatelisten käytössä.

Yksi Urajärven erikoisuuksista ovat sen vanhat puutarhatontut. Pirjo Kamppila

Kartanossa ja sitä ympäröivässä puutarhassa näkyy Raskin mukaan esimerkiksi sisarusten taideharrastus sekä säveltäjä Richard Wagnerin ihailu. Esimerkiksi päärakennuksen takansuojukseen on kuvattu kohtaus Wagnerin Lohengrin-oopperasta, ja kartanon mailla on kreikkalaista temppeliä muistuttavat pylväät, jotka rakennettiin Wagnerin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

– Ja onhan meillä nykytietämyksen mukaan myös Suomen ensimmäiset puutarhatontut. Ne ovat 1900-luvun alusta nykyisen Tsekin alueelta, Rask kertoo.

Missä käytössä: Museo, lisäksi alueella kahvila, sauna ja majoitusta. Kesälle suunnitteilla useita tapahtumia, muun muassa kaksi ulkoilmaoopperaa elokuussa. Kauden avajaiset 5.6.

Aukioloajat: 5.6.–20.6. la-su klo 11–17; 25.6.–15.8. ma-su klo 11–17; 21.8.–26.9. la-su klo 11–17. Kesäaikaan kartanokierrokset tasatunnein klo 11–16.

Osoite: Kartanontie 77, Urajärvi, Asikkala

Luomutila, muotopuutarha ja Nastolan ensimmäinen autotalli

Koiskalan kartanon päärakennus on yksityiskoti, mutta alueeseen pääsee tutustumaan tiettyinä päivinä tänäkin kesänä. Elena Liseytseva

Lahdessa sijaitseva Koiskalan kartano on paitsi satoja vuosia vanha kartano, myös toimiva luomutila lampaineen ja viljelmineen. Kartano perustettiin vuonna 1650, ja 1800-luvun lopulta sieltä vietiin esimerkiksi juustoa Pietariin.

1840-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu keltainen päärakennus on asukkaidensa koti, joten sisälle ei lähtökohtaisesti pääse. Sen sijaan vierailija pääsee erityispäivinä tai erillisen ryhmän kanssa tutustumaan kartanon alueeseen ja sen vanhoihin rakennuksiin sekä muotopuutarhaan, jonka suunnitteli myös Kultarannan puutarhaa suunnitellut Paul Olsson.

Koiskalan kartano on toimiva luomutila. Elena Liseytseva

– Se on tyypillinen muotopuutarha, jossa on rappuja ja kujia. Muotopuutarhaan on palautettu kujat takaisin vanhojen valokuvien ja piirustusten perusteella, kertoo kartanon emäntä Pauliina Palo.

Puutarhassa kasvaa myös omenapuita, marjoja ja vihanneksia, minkä lisäksi se on villivihannesten keruualuetta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi esimerkiksi vanha meijeri, väentupa-museo ja entinen tilanhoitajan rakennus. Yksi erikoisuus on pihapiriissä oleva autotalli, joka oli aikoinaan Nastolan ensimmäinen.

– Rakennukset on kunnostettu niin, että ne näyttävät, miten ennen toimittiin, Palo kertoo.

Missä käytössä: Luomumaatila, yksityinen koti, kesäkahvila ja kirpputori. Museo- ja ravintolatoimintaa tilausryhmille.

Aukioloajat: Vanhan meijerin kesäkahvila 25.5.–6.8. ti-pe klo 11–17; lisäksi kahvila ja kartanoalue auki Avoimet puutarhat -päivänä 20.6., Avoimet maatilat -päivänä 10.7., Suomen luonnon päivänä 28.8. ja Lähiruokapäivänä 11.9. koronatilanteesta riippuen.

Osoite: Koiskalantie 157, Lahti

Entinen presidentti, taidetta ja omenapuita

Erstan kartanolle pääsee tänä kesänä Kaarisilta Biennalen näyttelyn yhteydessä. Annika Pitkänen

Kuningatar Kristiina oli asialla jälleen, kun 1650-luvulla everstiluutnantti Mårten von der Trenckille lahjoitettiin tiloja nykyisen Villähteen kylän alueella. Näin muodostui Erstan kartano, joka sijaitsi alun perin Vanhankartanonmäellä 1800-luvun alkuun saakka. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1830-luvulla, ja sata vuotta myöhemmin siellä vieraili esimerkiksi silloinen presidentti P.E. Svinhufvud.

Nykyisin Erstan kartanossa toimii erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide- ja toimintakeskus Kaarisilta. Kartanoa pääsee ihailemaan tapahtumien yhteydessä, kuten Kaarisilta Biennale -taidenäyttelyn aikaan.

Erstan kartanon erikoisuus ovat tilan omenapuut. Kuvassa Kaarisillan toiminnanjohtaja Marju Markkanen. Annika Pitkänen

Kaarisilta ry:n toiminnanjohtaja Marju Markkasen mukaan kartanoa on pintaremontoitu alkuperäiseen tyyliin palauttaen ja niin, että tilat soveltuvat taidetoimintaan. Rakennukset ovat työskentely- ja opetuskäytössä. Kartanoon kuuluu päärakennuksen lisäksi noin kymmenen muuta rakennusta, joista valtaosa on Kaarisillan käytössä. Uuteen käyttöön on otettu esimerkiksi vanha navetta, kanala ja hevostalli.

Kartanon erikoisuudeksi Markkanen nimeää pihan omenapuut. Erstaa-niminen marja- ja tarhaomenapuun risteymä on peräisin Erstan puutarhasta 1870-luvulta.

– Muutamia vanhoja puita on vielä jäljellä metsän puolella. Muut omenapuut on istutettu 1980-luvun lopulla, Markkanen kertoo.

Missä käytössä: Toimintakeskus, näyttelytila, makasiinissa kesäkahvila.

Aukioloajat: L uonto- ja ympäristöteemainen Kaarisilta Biennale Goes Green -näyttely ulko- ja sisätiloissa 2.7.–1.8. ma-su klo 12–18. Kesäkahvila auki päivittäin näyttelyn ajan. Pihalle voi tulla myös piknikille.

Osoite: Villähteentie 458, Lahti

Lähteinä myös ihmuseo.fi, urajarvenkartanonystavat.fi, koiskala.fi, kaarisilta.fi, Wikipedia, rky.fi, nastola.fi, sysma.fi, ahosentaimisto.fi, hartola.fi.

Tämä juttu löytyy Etelä-Suomen Sanomien kesälehdestä. Lue koko lehti täältä!

Museovirasto

Valtakunnallisesti merkittäviä

Museoviraston ylläpitämälle valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön listalle on Päijät-Hämeestä päässyt useita kartanoita ja yksi kartanomaisema. Osa niistä on yksityiskoteja, joihin ei pääse vierailemaan.

Asikkala: Urajärven kartano

Hartola: Koskipään kartano

Hollola: Kurjalan kartano ja Voistion kulttuurimaisema

Lahti: Erstan kartano, Koiskalan kartano, Seestan kartano ja Toivonojan kartano

Orimattila: Kinttulan kartano

Padasjoki: Saksalan kartano

Sysmä: Nuoramoisten kartanomaisema

Lähde: rky.fi

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Heidi kamppaili oman jaksamisensa kanssa, kunnes sai avukseen Sinin

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut