Hetki, jolloin ei tarvitse edes hengittää

Mervi Pasanen

Sisään ja ulos. Sisään ja ulos. Joskus vähän kiivaammassa tahdissa. Joskus jopa puuskuttaen, joskus taas levollisesti kohoillen.

Hengittäminen on niin tiedostamaton asia, että siihen eivät useimmat edes kiinnitä huomiota. Kovan rasituksen jälkeisen vimmatun läähätyksen toki erottaa, tai levollisesti uinuvan rauhallisuuden.

Todellisuudessa hengitystä harjoittamalla voidaan parantaa mielialaa ja torjua monia epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten rintakipuja, hengenahdistuksen tunnetta, sydämentykytystä, pistelyn tunnetta sormissa ja hämmentyneisyyden tunnetta.

Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin kouluttaa työkseen ihmisiä hengittämään. Hän painottaa nimenomaan uloshengityksen merkitystä ja vielä tärkeämpänä sen jälkeistä pientä taukoa.

- Se hetki, kun ei hengitetä, on kuin lepo tai loma, hän painottaa.

Omalla hengityksellä voi rauhoittaa paitsi omaa oloa, myös toista ihmistä. Ihmiset peilaavat huomaamattaan toisten tunnetiloja, muun muassa sitä, miten toiset hengittävät. Kiihtynyt ihminen saa muutkin kiihtymään, rauhallisesti hengittävä levittää ympärilleen sanomaa siitä, että ei ole mitään hätää.

Lisää hengityksestä ja sen harjoittamisesta tiistaina Etelä-Suomen Sanomien Hyvinvointi-sivulla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut