Jopa puolet ei tiedä sairastavansa salakavalaa silmäsairautta

Silmäsairaudet: Yleistyvä glaukooma etenee alkuvaiheessa oireettomana, ja siksi jokaisen yli 40-vuotiaan tulisi käydä silmälääkärissä.

Glaukooman hoitokeinona käytetään silmänpainetta alentavia silmätippoja. Niko Jouhkimainen

Petra Mustonen

Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka etenee salakavalasti oireettomana. Suomessa glaukoomapotilaita arvioidaan olevan noin 200 000, joista puolet ei tiedä sairaudestaan.

Glaukooma yleistyy iän myötä. Suomessa 80 prosenttia potilaista on yli 65-vuotiaita, ja kaikista yli 80-vuotiaista jopa joka kymmenes sairastaa glaukoomaa.

Väestön ikääntyminen näkyy jo nyt potilaiden määrässä. Vuonna 2012 Suomessa oli noin 80 000 henkilöä, joilla oli todettu glaukooma, ja vuonna 2016 heitä oli 90 000. Vuoteen 2040 mennessä määrän arvellaan nousevan 120 000:een.

Glaukoomaa kutsutaan toisinaan myös silmänpainetaudiksi, mutta nimitys on jossain määrin harhaanjohtava.

– Glaukoomassa näköhermon hermosäikeitä kuolee, selittää silmätautien erikoislääkäri Mika Harju.

– Tämä voi johtua kohonneesta silmänpaineesta, mutta läheskään aina kohonnut silmänpaine ei aiheuta glaukoomavaurioita. Toisaalta noin 30–50 prosentilla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalin rajoissa.

Noin 30–50 prosentilla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalin rajoissa.

Silmätautien erikoislääkäri Mika Harju

Edetessään glaukooma voi aiheuttaa pysyviä näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista tai jopa sokeutumisen. 15 prosenttia glaukoomapotilaista sokeutuu ainakin yhdestä silmästä, 5 prosenttia molemmista silmistä.

Riskitekijöitä ovat iän ja kohonneen silmänpaineen lisäksi perimä ja mahdollisesti myös likinäköisyys ja diabetes.

– Jos tauti havaitaan ajoissa, sen etenemistä pystytään hidastamaan ja parhaassa tapauksessa jopa pysäyttämään. Jo vaurioituneita hermoja ei kuitenkaan voi korjata, eli glaukooman aiheuttamat näkövauriot ovat pysyviä, Harju sanoo.

Oireita ei taudin varhaisessa vaiheessa voi itse huomata. Suomessa ei myöskään tehdä glaukoomaseulontaa. Harju selittää tämän johtuvan siitä, ettei ainakaan vielä ole olemassa sellaista seulontakeinoa, joka olisi kustannustehokas eikä aiheuttaisi huomattavaa määrää vääriä hälytyksiä ja turhaa lääkintää.

– Varhaisen vaiheen glaukoomaa ei oikeastaan saada kiinni muutoin kuin sillä, että ihmiset ovat itse valveutuneita ja käyvät säännöllisesti silmälääkärissä, etenkin jos suvussa on todettu glaukoomaa, Harju sanoo.

Glaukooman voi varmuudella todeta vain silmälääkäri, ja siksi silmälääkärin suorittamaa tarkastusta suositellaankin kaikille 40 vuotta täyttäneille riippumatta siitä, onko suvussa todettu glaukoomaa. Yhtä selkeää keinoa sairauden toteamiseen ei ole, vaan diagnoosi perustuu useisiin testeihin ja riskitekijöiden arvioimiseen.

– Riippumatta siitä, onko glaukoomapotilaan silmänpaine koholla vai normaalin rajoissa, on ainoa hoitokeino silmänpaineen alentaminen. Tässä käytetään yleisimmin silmätippoja ja laserhoitoa, toisinaan myös leikkauksia, Harju kertoo.

Tällä viikolla vietetään Maailman glaukoomaviikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä tietoa sairaudesta ja muistuttaa silmälääkärissä käymisen tärkeydestä. Lisätietoa glaukoomasta ja vertaistukitoiminnasta löytyy Glaukoomayhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta glaukoomayhdistys.fi .

Tutkijat löysivät glaukoomalta suojaavan geenimuodon, joka on suomalaisilla yleinen

Hyky avaa Trioon silmäsairaanhoidon klinikan

Moni toivoo tuuheita ripsiä – markkinoilla on erilaisia ripsiä kasvattavia aineita, mutta ovatko ne turvallisia?

Eroon silmälaseista muttei aina – Osa ihmisistä pettyy siihen, että keinolinssileikkauksen jälkeen ei näe äärimmäisen kauas eikä äärimmäisen lähelle

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut