Kuisma Pesola oli puuhaamassa Lahteen musiikkiluokkia

- Minä olin sellainen takapiru. Kun tuli tiukka paikka, niin lähdin mukaan, kuvailee koulunjohtaja Kuisma Pesola osuuttaan Lahden musiikkiluokkien alkuvaiheissa. Tämä on kuitenkin varsin vaatimattomasti sanottu, sillä Pesolan osuus koko toiminnan alkamisessa oli hyvin merkittävä.

Musiikkiluokkahanke lähti etenemään Pesolan innostuttua asiasta Lahden Mieskuoron tekemällä matkalla Lahden ystävyyskaupunkiin Pécsiin pääsiäisenä 1966.

- Olin silloin opettajien edustajana Lahden kansakoulujen yhteisessä johtokunnassa. Osallistuin matkalle omalla kustannuksella, koska kaupunginhallitus ei myöntänyt minulle palkallista virkavapautta matkaa varten.

Hemmingin kirje innosti

Sysäyksen matkalle lähtöön antoi se, kun Pesola kuuli kansakoulun johtokunnan jaoston kokouksessa musiikkiopiston johtajan Aarre Hemmingin kuvauksen musiikkiluokkien toiminnasta Pécsissä.

- Hemming oli käynyt vähän aikaisemmin Pécsissä ja kertoi kirjeessään, miten hyvää ja mallikelpoista musiikinopetus siellä on. Samalla hän totesi, että sitä pitäisi kokeilla myös Suomessa.

Pécsin matka onnistui yli odotusten. Pesola muistelee, että häntä pidettiin kuin piispaa pappilassa.

- Pääsin tutustumaan kaikkiin luokka-asteisiin alaluokista lukion viimeiseen. Olin ihmeissäni siitä systeemistä. Pienet, tuollaiset 8-9-vuotiaat oppilaat huitoivat käsillään, pitivät nuotteja edessään. He ilmiselvästi osasivat asiansa. He tapailivat ja lauloivat. Minä vain ihmettelin.

Pesolan testi

Yhtenä päivänä Pesola kysyi opettajalta, saako tehdä oppilaille kokeen, miten lapset osaavat laulaa nuoteista.

- Kirjoitin välitunnilla liitutaulun taakse Tuonne taakse metsämaan -laulun nuotit neliäänisenä. Opettaja käänsi taulun oppilaisiin päin ja jakoi luokan neljään osaan. Oppilaat katsoivat vähän aikaa, opettaja otti viulunsa ja antoi siitä perussävelen. Siitä oppilaat ottivat omat äänensä. Neliäänisenä he harjoittelivat sen neljään kertaan niin, että kaikki lauloivat kaikki äänet. Lopuksi he lauloivat sen hyräillen. Ja kyllä se soi! Se soi niin, että ei Hallan mieskuoro, jota olin harjoittanut, ollut ikinä saanut aikaan samanlaista sointia.

Tästä Pesola kertoo innostuneensa niin, että sanoi: "Jos unkarilaiset osaavat laulaa, niin kyllä suomalaisetkin osaavat."

- Sen jälkeen en kuunnellut, vaan kyselin ja kokosin aineistoa. Mietin koko ajan, miten asian hoidan kotimaassa, ja mitä ehdotan.

Pesola löysi Kiiskin

Heti seuraavassa kansakoulun johtokunnan kokouksessa Pesola kertoi ajatuksistaan. Hän lupasi kuitenkin käydä vielä tutustumassa Tukholman musiikkiluokkiin, jossa oli hänen vaimonsa sisaren tytär. Matkalta palattuaan Pesola esitti musiikkiluokkien aloittamista kokeiluna Lahdessa.

Musiikkiluokille oli saatava vielä kaksi opettajaa ja tilatkin. Kumpikin asia järjestyi nopeasti. Pesola muisti Möysän kansakoulun pikkujoulusta miehen, joka soitti pianoa, haitaria ja bassoa sekä lauloi kvartetissa. Puhelinsoitto koulun johtajalle johdatti Pesolan tapaamiseen Paavo Kiiskin kanssa.

- Esitin hänelle asian ja kysyin, että suostuisiko hän vetämään musiikkiluokkia. Lupasin hänelle, että hän saa kaupungilta avustusta ja pyysin häntä lähtemään Klemetti-opistoon kurssille, jossa opetetaan unkarilaista koulumusiikin niin sanottua Kodaly-menetelmää. Ja Kiiski suostui.

Tilat kahdelle musiikkiluokalle järjestyivät Lahden yksityisen tyttölyseon vanhoista tiloista, jotka kaupunki oli juuri ostanut. Kaikki näytti olevan kunnossa, mutta sitten tuli uhkaava este.

Musiikin ylitarkastaja vastusti

Hanke oli pysähtyä musiikin ylitarkastajan Olavi Pesosen jyrkkään vastustukseen. Perusteluna oli peruskoulun tulo.

Pesola ei kuitenkaan antanut periksi ja sai lopulta Pesosenkin taipumaan, kun juristit eivät löytäneet pykälää, jonka perusteella Pesonen olisi voinut kieltää suunnitellun musiikin opetuksen.

- Musiikkiluokkatoiminta alkoi siten, että missään vaiheessa en maininnut virallisessa paikassa sanaa musiikkiluokka, sillä sitä ei kansakoululaki tuntenut. Sen sijaan ehdotettua musiikin opetusta voi antaa.

Paljon jälkiviisaita

Pesola muistelee nyt 86-vuotiaan, että myöhemmin sitten ylitarkastaja Pesonenkin muuttui myötämieliseksi musiikkiluokkatoimintaa kohtaan.

- Musiikkiluokille on sittemmin ilmestynyt useita kannattajia ja niin sanottuja perustajia, mutta he ovat vain olleet jälkiviisaita. Tässä alussa olimme Hemmingin kanssa kahden.

Heikki Mantere

Lue lisää aiheesta

Mainos: Lahden kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut