Lukijalta: Inkluusio tuotiin kouluun pakkosyöttönä

Tarmo Virtanen Erityisopettaja

Euroopassa levitettiin 1990-luvulla pedagogisia integraatio- ja inkluusiokäsitteitä. Ne kiteytyivät YK:n Salamancassa annettuun julistukseen 1994.

Siinä vaadittiin kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa, täydellistä inkluusiota. Se tarkoittaa kaikkien – alkaen kehitysvammaisista ja päätyen huippulahjakkaisiin – oppilaiden kasvamista koulun alusta alkaen samassa opetusryhmässä, yhdistyneessä koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityiskouluja eikä -luokkia.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa määritelty suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi.

Päijät-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 on laadittu Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen, Sysmän, Iitin kunnille ja Uudenmaan Myrskylälle ja Pukkilalle. Yli satasivuinen suunnitelma on hyväksytty 9.10.2018 Lahden sivistyslautakunnassa sekä Lahden ja kaikkien edellä mainittujen kuntien valtuustoissa sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalveluissa noudatettavaksi. Lainaus suunnitelmasta sivulta 82:

”Kaikessa toiminnassa Lahdessa noudatetaan inklusiivista tapaa toimia. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus lähipalveluihin ja tarvittaessa yksilölliseen tukeen. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja muissa palveluissa kaikki lapset ovat oikeutettuja tarvittavan tuen yksilölliseen arviointiin, tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tuki ja ohjaus toteutetaan pääosin niissä ympäristöissä, joissa lapset tavallisestikin toimivat.”

Inkluusioon vedoten Lahdessa puhutaan siis lähipalveluista ei lähikouluista. Kaikkiaan 26 Lahden koulua lakkautettiin, kahdeksan erityiskoulua niiden mukana, ja oppilaat sullotaan monisatapäisiin kouluihin tilakeskuksen laskema minimineliö oppilaskohtaiselle opetustilalle määräten. Säästäminen seinissä ohitti koulun opetus- ja kasvatustehtävät.

M olemmat ryhmät käyvät koulua kykyjensä äärirajoilla .

Tulos inkluusiosta on pöyristyttävä kaaos, jota paisuva byrokratia yritti naamioida palkkaamalla erityisopetuksen suunnittelijan, koulunkäyntiavustajia, aluepäälliköitä, hakemalla useaan kertaan ministeriöltä inkluusion lisärahoitusta.

Ne lapset ja nuoret, jotka olisivat tarvinneet tukea ja rauhallista oppimisympäristöä joka hetki, eivät ole sitä saaneet, ne taas, joilla olisi ollut kykyä omaksua mahdollisimman korkeatasoista tiedollista ja taidollista opetusta, eivät ole sellaista saaneet.

Molemmat ryhmät käyvät koulua kykyjensä äärirajoilla, turhautuen, kyllästyen, toimettomuudessaan häiritenkin opetusta – ja putoavat lopulta syrjäytyneiden laajentuvaan laumaan.

Etelä-Suomen Sanomien mielipideosastossa 25.2.21 kirjoittaja "vastuullinen kasvattaja"" on kauhuissaan läheistensä koulutilanteesta Lahdessa ja inkluusiokirjoituksesta, jonka ovat laatineet alan korkeasti teoriaa opiskelleet opettajakouluttajat (ESS 22.2.21).

Kirjoituksessaan he yrittävät epätoivoisesti vielä väkisin todistaa inkluusion merkitystä peruskoulutuksemme ideaalisena periaatteena, vaikka heillä ei ole todistelulleen luotettavaa käytännön kokemustietoa, realismia saati humaania käsitystä siitä, mitä tarkoittaa ihmisen tasa-arvo, yksilön ainutkertaisuus ja persoonallinen lahjakkuus elämän, yhteiskunnan ja koko maailman mittapuussa.

Koululaiset tarvitsevat työrauhan, eivät inkluusiota

Suomessa on vieläkin liian vähän inklusiivista kasvatusta

Pitkäjänteisyyttä opetukseen

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut