Aivoinfarktista voi kuntoutua hyvin tai huonosti: Eetu Salunen kertoo havainnollisen esimerkkitarinan

Terhi Säynäjärvi

Päijät-Hämeen hyvivointiyhtymän entinen toimitusjohtaja Eetu Salunen käy tänään julkaistavassa Raihnainen Suomi -kirjassaan läpi valtavasti numeroita, mutta kertoo myös aihetta havainnollistavan esimerkkitarinan – kahtena versiona.

Ensimmäisessä tarinassa Juhani, 66, on juuri jäänyt eläkkeelle myyntipäällikön työstään. Hänellä on viimeinkin aikaa ja energiaa nauttia elämästä ja hoitaa myös rempallaan olevat kolesteroli- ja verenpaineasiat kuntoon.

Yhtäkkiä lauantaisaunan jälkeen Juhanin vasen käsi alkaa puutua ja vähän huimaakin. Miehekkäästi hän laittaa oireet niskajumin piikkiin ja nukkuu yön yli. Aamulla Juhanin vasen puoli on veltto, ja hän joutuu soittamaan ambulanssin. Onneksi oikea käsi toimii.

Keskussairaalan päivystyksessä pään tietokonetomografiassa todetaan suurehko aivoinfarkti. Paljon vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua, eikä liuotushoitoa voida enää antaa. Kahden viikon osastohoidon ja kuntoutuksen jälkeen Juhani on yhä vuodepotilas. Tarvitaan jatkohoitoa kuntoutussairaalassa. Juhani haluaisi kovasti kotiin, muttei pärjää vanhassa rintamamiestalossaan yksin. Talo myydään ja Juhani asettuu palvelutalon jälkeen keskustakaksioon, jonka ostamiseen tarvittiin talorahojen lisäksi melkein kaikki Juhanin säästöt.

Samalla on tapahtunut muutakin. Juhanin pojan perhe on muuttanut 40 kilometrin päähän työpaikkojen takia. Päivittäistä apua ja virkistystä läheisiltä on mahdotonta saada ja Juhanista tulee kotihoidon asiakas.

Seuraavat kymmenen vuotta Juhani on onnekas, uusia vakavia sairastumisia ei tule. Normaali ikääntyminen huonontaa Juhanin toimintakykyä hieman.

Kymmenen vuoden aikana Juhanin sairastumisen jälkitilan eli raihnaisuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 323 000 euroa. Kymmenen vuoden kustannuksista 91 prosenttia koostuu hoivapalveluista.

Paremminkin voi käydä

Toisessa versiossa Juhanin tarinaa moni asia on paremmin, ja tiestysti kulut jäävät paljon pienemmiksi.

Eläkkeelle jäätyään Juhani pääsee heti terveyskeskukseen. Jonoja ei ole, koska tuhat uutta lääkäriä ja hoitajaa on palkattu. Juhanin tiedot syötetään Finriski-laskuriin. Juhani näkee, että hänellä on 30 prosentin riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa ryhtyä heti.

Juhani saa kolesteroli- ja verenpainelääkityksen ja tukoksia ehkäisemään pienen aspiriiniannoksen. Hän paneutuu ruokapäiväkirjan pitämiseen, pudottaa painoaan ja veriarvot paranevat.

Kun tämän tarinan Juhanin käsi puutuu saunan jälkeen, hän osaa epäillä aivoinfarktia ja soittaa heti hätäkeskukseen. Nopea reagointi tuo parhaan mahdollisen avun ja Juhanin aiemmat elintapamuutokset parantavat tuloksia. Kahden viikon kuluttua Juhani on jo kuntoutumassa kotona, joka on kerrostalossa lähellä pojan perhettä. Omakotitalo on myyty jo ennen aivoinfarktia, koska Juhani oli päättänyt muuttaa lähelle pojan perhettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.