Diabeteksesta jättikustannukset yhteiskunnalle - Päijät-Häme etunenässä kansantaudin ehkäisyssä

Tyypin 2 diabetes voi tuoda mukanaan muita pitkäaikaisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitaudit, munuaisten vajaatoiminta, näkökyvyn heikkeneminen ja jopa amputaatiot.

Kakkostyypin diabeteksen ehkäisy on kallisarvoinen asia. Oman sairastumisriskin selvittäminen on helppoa. Pirjo Kamppila

Pirjo Kamppila

Kakkostyypin diabetes on kallis sairaus. Kalleus johtuu ensinkin taudin yleisyydestä: jopa kolmannes suomalaista on vaarassa sairastua tautiin. Toisekseen, tyypin 2 diabetes voi tuoda mukanaan muita pitkäaikaisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitaudit, munuaisten vajaatoiminta, näkökyvyn heikkeneminen ja jopa amputaatiot.

Suomessa kuluu jo nyt vuosittain noin miljardi euroa diabeteksen hoitoon. Lisäkustannuksia aiheuttavat sairauspoissaolot ja varhaiset eläköitymiset.

Luvut selviävät StopDia-tutkimuksesta, jossa pyritään ehkäisemään taudin puhkeamista elämäntapaneuvonnalla.

Hanke on osa Suomen Akatemian Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmaa. Siihen etsittiin parin vuoden ajan riskihenkilöitä kolmen maakunnan alueelta, myös Päijät-Hämeestä. Hanke toteutetaan useiden sidosryhmien yhteistyönä vuosina 2016–2019.

Lahden seudulla työsarka oli ennestään tuttu.

– Päijät-Häme on ainoa maakunta, jossa on tehty yli kymmenen vuotta systemaattista tyypin 2 diabeteksen ennalta ehkäisevää työtä ryhmätoiminnalla, kertoo terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön päällikkö Risto Kuronen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Pioneerimaakunnan kokemukset ryhmien ohjauksesta leivottiin sisään StopDia-hankkeeseen.

Myös valtimotauteja sairastaville on omat tukiryhmänsä. Pirjo Kamppila

Ideana on, että ihmiset voivat itse tunnistaa diabetesriskinsä riskitestin avulla. Se tarkoittaa vastaamista muutamaan kysymykseen elintavoista, painosta ja sukurasituksesta.

Vaatii maakuntaa

Ryhmiä perustetaan edelleen ja ne kokoontuvat terveysasemilla kuusi kertaa.

Stopdia-hankkeesta selviää, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä saadaan investoidut rahat takaisin vähintään kolminkertaisena 15 vuoden aikana.

– Ryhmäohjaus perustuu käyttäytymisen muutokseen. Toimintamalli on suunniteltu yhdessä käyttäytymistieteen asiantuntijan kanssa. Siinä ei luennoida, vaan ryhmästä saa tukea.

Miksi muualla maassa ei ole panostettu näin kannattavaan ehkäisyyn?

– Se vaati maakuntatason tuen.

Lahden seudulla yhteistyö onnistui yli kuntarajojen jo vuosia sitten. Alun perin sitä vauhditti maakunnallinen Ikihyvä Päijät-Häme -hanke, jossa oli mukana useita yhteistyötahoja. Nyt toimintaa ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.