Joulu on valkoinen ainakin kirkossa

Annastiina Airaksinen

Jouluisen ilon juhlan myötä seurakunnissa vaihdetaan kirkkotekstiilit valkoiseen.

Hollolalaisen tekstiilitaiteilija Helena Vaarin taide on päivittäin esillä ja käytössä alttarilla, papin päällä tai saarnastuolissa. Hän naurahtaa, että kankaiden kuviointiin keskittyvältä saattaa mennä saarna ohi.

- Osan yksityiskohdista näkee vasta läheltä, kun polvistuu alttarille ehtoolliselle.

Vaari on saanut sinisen villakankaan välkehtimään valossa veden lailla, kun hän on ommellut sen päälle silkkilangalla saumaa.

Jos Vaari tekee kirkkotekstiilit kaikissa viidessä liturgisessa värissä, aikaa menee vuosia.

- Vihreä väri on kirkossa käytössä lähes koko kesän ja valkoinen on seuraavaksi käytetyin. Niissä kuluminen näkyy ensimmäisenä.

Jo pelkästään papilla on käytössään useita eri vaatteita. Työtään tekevän ihmisen päällä olevat kankaat ovat koetuksella, joten Vaari on miettinyt taiteensa mukavaksi käyttää. Hartioilla lepäävä stola ei nouse niskaan asti kutittamaan, jos joku papeista sattuu vaikka olemaan villalle allerginen.

Keskiaikainen taide on erityisesti Vaarin mieleen. Siksi hänestä oli erityisen hienoa päästä tekemään ensimmäiset kirkkotekstiilinsä keskiaikaiseen Hollolan Pyhän Marian kirkkoon. Kyseessä oli lopputyö, kun hän valmistui silloisesta Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1987.

Päijät-Hämeessä Vaarin kädenjälkeä voi nähdä Hollolan keskiaikaisen kirkon lisäksi Lahdessa Joutjärven ja Salpausselän kirkossa.

Kirkkotekstiilit eli paramentit ovat kristinuskon sanomasta vertauskuvin kertovia tekstiilejä.

Kirkkotekstiileihin kuuluvat alttaria, kastemaljaa ja saarnastuolia kaunistavat tekstiilit sekä papiston liturgisissa toimituksissa käyttämät vaatteet. Niissä käytetään paljon symboliikkaa.

Tekstiilien väri vaihtuu kirkkovuoden kulun mukaan. Yleensä pyhäpäivän väriä käytetään koko seuraavan viikon ajan.

Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä. Valkoisen rinnalla voi käyttää hopeaa ja kultaa.

Punainen on veren, tulen ja tunnustuksen väri. Sitä käytetään myös Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen symbolina. Käytössä helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivinä.

Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämän ja arjen väri. Käytössä loppiaisesta laskiaiseen ja lähes kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä.

Violetti on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Käytössä toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Violetin rinnalla voidaan käyttää myös tummaa sinistä.

Musta on murheen, surun ja katoavaisuuden väri. Käytössä vain pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.