Chiméne Bavardin Esalainen: Yöllä kukkuminen ei ole kivaa – vihdoin sain unettomuuteen muutakin apua kuin lääkkeitä

Chiméne Bavard

Tiedän kelloon vilkaisematta, että olen taas hereillä väärään aikaan. Inhottava kohta unessa on pakottanut minut avaamaan silmäni ja huomaan käyväni heti kovilla kierroksilla. Alkaa tuttu rumba, jossa asettelen tyynyä ja peittoa paremmin ja käännän kylkeä. Välillä tuhahtelen paheksuvasti sikeästi kuorsaavalle miehelle, mutta se on ihan turhaa.

Pian huomaan miettiväni pirteänä työasioita. Kirjoitinko haastattelemieni hiihtäjien nimet varmasti oikein kuvateksteihin? Olisiko verkkojuttuun pitänyt keksiä vetävämpi otsikko? Missä järjestyksessä huomenna kannattaisi soittaa puhelinhaastattelut? En saa kysymyksiini yhtään järkevää vastausta, mutta lievästi ahdistavan olon.

"Ensimmäiset tunnit nukun hyvin, mutta aamun tunnit ovat pyörimistä" – ESS kysyi Lahden torilla ja verkossa, miten nukkuminen sujuu

Pyörittyäni sängyssä tarpeeksi pitkään nousen huokaisten ylös ja siirryn olohuoneen sohvalle. Kun ikävystyttävä kirjakin muuttuu aamuneljältä mielenkiintoiseksi, laitan television päälle ja katson ilman ääntä yksitoikkoisia saippuasarjoja. Koira käy välillä rapsutettavana, mutta jatkaa sitten uniaan. Muutaman jakson jälkeen havahdun torkahtaneeni hetkeksi ja painan silmiä onnellisena tiukasti kiinni.

Samalla hetkellä kännykän herätys pärähtää soimaan.

Unihäiriöistä kärsii nykyään todella moni suomalainen. Toiset eivät saa iltaisin unta tai menevät nukkumaan liian myöhään. Toiset taas heräävät laillani aamuyöllä kukkumaan eikä uni enää tule silmään. Aamulla ja päivän aikana väsyttää ja hermostuttaa. Välillä väsymys tuntuu niin valtavalta, että pelkää nukahtavansa palaverissa. Joskus kroppa tuntuu tottuvan neljän tunnin uniin hyvin.

Unettomuuteen kannattaa hakea apua. Ensimmäinen osoite on yleensä lääkärin vastaanotto. Siellä minäkin olen käynyt vuosien varrella useamman kerran ja aina olen poistunut hieman pettyneenä unilääkereseptin kanssa. Vaikka valtaosan unettomuudesta tiedetään liittyvän stressiin, kriiseihin tai tilapäisiin ongelmiin, nopein ratkaisu tuntuu olevan määrätä lääkkeitä. Minulle on määrätty unilääkkeitä parin minuutin vastaanoton jälkeen jopa silloin, kun olin raskaana.

Aivojen huolto vaarantuu, kun yöllinen heräily heikentää unta – unettomuuden taustalla voi olla haitallinen uskomus, sanoo unihoitaja

Viime kerralla sain mukaani reseptin lisäksi jotain muutakin, nimittäin lähetteen univalmennukseen. Jotain ongelman yleisyydestä kertoo se, että paikallisella univalmentajalla ei enää ollut vapaita aikoja. Onneksi kaiken voi hoitaa nykyään etänä, myös univalmennuksen.

Ennen ensimmäistä tapaamista selvitän itselleni, mitä univalmennus tarkoittaa. Netissä sen tavoitteiksi kerrotaan lisätä asiakkaan tietoa unesta, antaa käytännön vinkkejä säännöllisen rytmin palauttamiseen ja unen laadun parantamiseksi. Kaikki tämä tehdään kognitiiviis-behavioraalisen terapian menetelmillä ja ilman lääkkeitä. Hurraa.

Käytännössä ensimmäinen kerta on juttelua nukkumisesta ja arjestani. Asioita ääneen sanoessani huomaan eläväni hektistä arkea. Sitä yritetään nyt rauhoittaa varsin tutuin keinoin eli liikkumalla enemmän, hengittämällä syvään pari kertaa päivässä ja vähentämällä sokeriherkkuja. Lisäksi ryhdyn pitämään unipäiväkirjaa, johon merkitsen nukutun ajan ja mahdolliset nukahtamisen viiveet.

Niin ja se tärkein vinkki. Yöllä ei saa katsoa kelloa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut