Pykäläviidakon kauhuesimerkki: kuntoutus viipyy turhan takia

Petri Koivisto

Yhteiskunnan turvaverkossa on kuntoutujien kohdalla ammottava aukko. Vakavasti sairastunut ei pääse lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos hänelle ei sitä ennen myönnetä korotettua vammaistukea.

Tilanne on kuntoutettavan kannalta omituinen, sillä tukien myöntämisellä ei ole mitään tekemistä kuntoutuksen tarpeen kanssa. Jos kuntouttaminen viipyy, niin potilaan terveys heikkenee entisestään ja työkyky saattaa kadota lopullisesti.

- Olemme olleet surullisia siitä, että on odotettava toimintakyvyn alenemista tiettyyn pisteeseen ennen kuin voidaan aloittaa kuntoutus, pahoittelee pääsuunnittelija Riikka Peltonen Kelan kuntoutusryhmästä.

Lahtelaisella Mikko Virtasella havaittiin MS-tauti kuusi vuotta sitten. Ärhäkkä sairaus on vienyt hänet pyörätuoliin, mutta töissäkäynti on jatkunut näihin päiviin asti.

- Niin kauan kuin kädet ja pää toimivat, pystyn tekemään töitä.

Virtanen uskoo, että pyörätuolivaihetta olisi kyetty lykkäämään, jos kuntouttaminen olisi alkanut aikaisemmin. Tällä hetkellä hän käy Kelan kustantamassa kuntoutuksessa kerran viikossa.

Kommentoi

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut