Pelargoni-Yannan erikoisuudet houkuttavat hifistelijöitä satojen kilometrien päästä, katso myös videovinkki

Kaisa Hako

Saa nähdä, ovatko innokkaimmat harvinaisuuksien metsästäjät yöpyneet viime yön makuupussissa Saaren kartanon parkkipaikalla. Jotkut tulevat monen sadan kilometrin päästä, tietää Yanna von Schantz, opetuspuutarhan ryhmäkasveista vastaava puutarhuri. Saaren kartanon kasvihuoneella Mäntsälässä vietetään tänään pelargonipäivää, jonka suosio yllätti jo viime vuonna järjestäjät täysin.

Saaren kartanon maine on alkanut levitä pelargonihifistelijöiden keskuudessa. Syyllinen siihen on Annamaria eli Anna eli Yanna von Schantz, joka ryhtyi jatko-opintojensa yhteydessä keräämään ja lisäämään ammattimaisesti pelargonilajikkeita. Nyt niitä on Saaren kartanossa noin kaksi ja puoli sataa erilaista: sormipelargoneja, tuoksupelargoneja, kääpiöitä, miniatyyreja, ruusunnuppu- ja tulppaanipelargoneja, koristelehtisiä...

Pelargoniharrastus on Suomessa kovassa nousussa. Esimerkiksi Ruotsissa niitä on harrastettu laajasti jo vuosikymmeniä. Niitä varten on muun muassa perustettu lukuisia yhdistyksiä. Pelargoni viehättänee harrastajia juuri monimuotoisuutensa vuoksi. Joku mieltyy vanhoihin maatiaislajikkeisiin, toinen moderneihin muotoihin ja väreihin.

On ilmeistä, ettei pelargoni ole vain kukka mummon ikkunalla, vaikka von Schantz itsekin lapsena seuraili, miten mummo talvetti pelakuitaan rintamamiestalon kylmissä komeroissa. Kasvit näyttivät kuolleilta. Mutta kun ne keväällä nostettiin lasikuistille, tapahtui ihme. Kasvu alkoi taas.

- Mummo nimesi pelakkansa sen mukaan, miltä kylän muorilta ne oli saatu. Yksi oli Terttu, toinen Anelma, von Schantz muistelee.

Aikanaan kartanonrouvilta rahvaalle levinnyt ruukkukasvi on elävää kulttuurihistoriaa. Lajikkeita on lukemattomia, ja niiden vaiheisiin liittyy monenlaisia tarinoita. Rakkaat kukat on pakattu jopa evakkomatkalle mukaan - siitä esimerkkinä lajike nimeltä Evakko, joka on tullut aikanaan rajan takaa ja jäänyt eloon.

- Se on kaihoisan vaaleanpunainen, kuvailee von Schantz.

Saaren kartanolla on myös lajikkeita, joita on nimetty kartanon oman henkilökunnan mukaan: Iso Punainen Pessi sekä Saaren Kartanon Hannele.

Kun von Schantz ryhtyi keräämään lajikkeita, oli yllättäen erittäin vaikeaa löytää tietoa pelargonin ammattimaisesta lisäämisestä.

- Kaiken on joutunut kokeilemaan itse. Pylly edellä puuhun on menty. Onneksi pelakka ei ole kranttu, sanoo von Schantz, joka tunnustaa haaveilevansa omasta 2 500 neliön kasvihuoneesta ja pelargonien seurasta "kokoaikaisesti ja ympärivuotisesti".

Yanna von Schantzin haastattelu kokonaisuudessaan lauantain Etelä-Suomen Sanomissa.

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut