Kimmo Kankaan näkökulma: Rumakin luku kaunistuu poliittisella logiikalla – itäradan suunnittelua viedään eteenpäin, vaikka Porvoo–Kouvola-linjauksella hankkeen kustannustehokkuus on umpisurkea

Poliittinen tahto puskee taloudellisesti kelvotonta ratahanketta eteenpäin hallituksessa. Varsinainen investointipäätös on vielä kaukana.

Lahden alueen yhtenä huolena on, miten käy alueen junayhteyksille, jos itäradan oikaisu Porvoo -Kouvola-linjauksella aikanaan toteutuu. Sami Kuusivirta

Kimmo Kangas

Seuraavana Porvoo. Nästa Borgå. Uuden itärajalinjauksen kannattajien märkä toiveuni on, että kyseinen kuulutus kaikuu VR:n junissa 2030-luvulla, kun nykyarvioilla 1,7 miljardin euron hintainen ratalinjaus Porvoon ja Kouvolan kautta Itä-Suomeen on valmistunut.

Keskiviikon jälkeen toiveuni voi olla askeleen lähempänä todellisuutta. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan on määrä käsitellä kokouksessaan itäradan jatkoa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi lauantaina Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa, että päätöksenteon pohjana on liikenne- ja viestintäministeriön linjaus, jonka mukaan hanketta edistettäisiin Porvoo–Kouvola-linjauksen pohjalta.

Näin siis siitä huolimatta, että asiantuntijavirastona Väylävirasto oli aiemmin selvityksessään todennut nykyisen Lahden kautta kulkevan linjauksen kehittämisen kustannus-hyötysuhteeltaan selvästi kannattavammaksi.

Pääministeri Marin perusteli itäradan etenemistä ESS:n haastattelussa hallitusohjelman kirjauksella. Totta onkin, että hallitusohjelmassa sivuilla 113 ja 114 puhutaan raideliikenteen ja rataverkon erillishankkeista ja pääomittamisesta.

Helsingistä itään suuntautuva rata on mainittu samassa listassa pääradan eli niin sanotun Suomiradan ja Helsingistä länteen suuntautuvan radan eli niin sanotun Turun tunnin junan kanssa. Edellisessä kappaleessa tosin puhutaan kehittämisestä, ei välttämättä kokonaan uuden rakentamisesta.

Poliittisesti onnistuneen hallitusohjelman merkki on, että kukin voi lukea sitä mieleisellään tavalla. Näin totisesti on itäradan osalta tehty. Poliittisesti on myös ymmärrettävää, että hankalissa asioissa hallitus tai ainakin joku siihen kuuluvista puolueista vetoaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Hallitusohjelmaan on kätevä vedota myös silloin, kun omassa puolueessa on ristivetoa. Tiedossa on, että SDP:n ministereistä niin lahtelainen Ville Skinnari kuin kotkalainen Sirpa Paatero ovat vastustaneet Porvoo–Kouvola-linjausta, kumpikin toki alueellisista lähtökohdistaan. Nyt Marin näyttää kääntäneen peukalonsa ylös itäsuomalaisten toiveille, hallitusohjelmaan vedoten.

Itäratahanke näyttää etenevän tosiasioita ja järkiperusteita uhmaten

Poliittiseen logiikkaan turvautuminen onkin välttämättömyys, koska taloudellisia perusteita uuden itäratalinjauksen rakentamiselle ei löydy, kuten jo moneen otteeseen on todettu. Surullista kyllä, kun asia on sopiva, tuntuvat miljoonat ja miljardit olevan taskurahoja.

Pääministeri Sanna Marinin lauantaisen haastattelun jälkeen muun muassa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja viimeksi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari Radio Voiman haastattelussa tiistaiaamuna ovat lohduttautuneet sillä, että mahdollinen päätös suunnittelun jatkamisesta ja hankeyhtiön perustamisesta ei vielä merkitse radan rakentamista.

Näin varmasti onkin, mutta yhtä varmasti on tiedossa, että mitä enemmän miljoonia hankkeeseen on käytetty, sitä vaikeampaa on töpselin vetäminen seinästä. Suomalaisista kunnista tällaisia esimerkkejä kankkulankaivoista löytyy pilvin pimein.

Kaupunginjohtaja Timonen ihmetteli viikonloppuna tapaa, joilla huomattavat ratahankkeet koplataan hallitusohjelman perusteella yhteen niin, että jos yhtä edistetään, on edistettävä muitakin. Ihmettelylle on vankka peruste. Jos vertaa esimerkiksi sitä perusteellisuutta, jolla yritykset arvioivat suuria investointejaan, vaikkapa sellutehtaan perustamista, vaikuttaa hallituksen toiminta itäradan osalta vähintään huolettomalta, ellei peräti vastuuttomalta.

Koska hallitusohjelmaan on itäradan edistämisessä vedottu, on sitä tihrustettava punakynän kanssa. Hallitusohjelman sivulla 113 asetetaan reunaehtoja hankeyhtiöille. Ilman vellamonsinisiä lasejakin Porvoo-Kouvola-linjauksen osalta reunaehdot näyttävä monessa kohdassa jäävän toteutumatta tai vähintään epävarmoiksi.

Rahoituskustannusten minimointi ei näyttäisi toteutuvan, koska nykyisen linjauksen kehittäminen olisi halvin vaihtoehto ja minimoisi kustannukset.

Hankeyhtiön tulot eivät perustu realistiseen arvioon tai ainakaan tuloista ei ole juuri näyttöä. Hankeyhtiöön saatiin mukaan kuntia ja kauppakamareita.

Tuotto-odotukset eivät saisi nostaa ratamaksuja kohtuuttomasti, mutta tästä ei ole näyttöä. Päinvastoin, näin kannattamattoman hankkeen toteuttaminen voi johtaa ratamaksujen merkittävään nousuun.

Vihreät haluaa miljoonalle suomalaiselle säännölliset lähijunavuorot, Lahden ja Kouvolan välillä juna kulkisi kerran tunnissa

Kun arkiajattelulla itäradan edistäminen Porvoo–Kouvola-linjauksella tuntuu älyttömältä, on kysyttävä mikä tai kuka hanketta puskee eteenpäin. Ministeri Skinnari osoitti Radio Voiman haastattelussa syyttävällä sormellaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarisen ohjausryhmän itäsuomalaisia jäseniä. Ryhmässä istuvat muun muassa ruokolahtelainen Suna Kymäläinen (sd.), lappeenrantalainen Ari Torniainen (kesk.) ja suomussalmelainen Merja Kyllönen (vas.).

Kotiseutupolitikoinnin ohella itärataa tyrkkii eteenpäin laajempikin voima. Nykyhallituksesta nimittäin harvalla puolueella on syytä hanketta vastustaa. SDP:lle suurimman piirin Kaakkois-Suomen asiat ovat tärkeitä, samoin maakuntakaupunkien edut yleisemminkin, ovathan demarit maakuntakeskuksissa monesti vallankahvassa. Keskustaa taas ilahduttaa mikä tahansa hanke, jonka tupailloissa voi esittää edistävän maakuntien asemaa. Sama pätee vihreisiin, kunhan hankkeen nimessä mainitaan rata tai juna. RKP:tä taasen ilahduttanee Porvoon saaminen junayhteyden päähän, eikä vasemmistoliitollakaan liene mitään ratojen rakentamista vastaan, päinvastoin: ilmastonmuutoksen torjuminen on puolueen agendalla korkealla ja luokkatietoinen proletariaatti kulkee junalla ilman tunnontuskia.

Jos Skinnarin syyttävä sormi osoitti kotiinpäin vetäviin Itä-Suomen politiikkoihin, voi vasta-argumenttina kysyä, miten paikalliset kansanedustajat ovat onnistuneet edunvalvonnassa?

Koska itärata näyttää etenevän Porvoo–Kouvola-linjauksella, ei paikallisten kansanedustajien onnistumista voi pitää mairittelevana.

Kun Skinnari syytti liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmän itäsuomalaisia kansanedustajia onnistuneesta kotiinpäinvedosta, jätti hän mainitsematta paikallisen epäonnistumisen. Tai suora epäonnistuminen toki on vaikeaa, jos edustusta ei ole. Ohjausryhmässä ei ollut nimittäin ainuttakaan päijäthämäläistä edustajaa sen jälkeen, kun hollolalainen Jari Ronkainen (ps.) päätti keskittyä puolustusvaliokunnan tehtäviin viime vuoden alkupuolella.

Puolustustahto paikallisten kansanedustajien keskuudessa onkin ilahduttavan korkealla, kun kansalaisten turvallisuudesta huolehtivat puolustusvaliokunnassa sekä Ronkainen että Mika Kari (sd.). Voisi toki kysyä, onko vaalipiirin edunvalvonnan keskiössä puolustuspolitiikasta huolehtiminen, kun Hennalan kasarmin lakkauttamisestakin on jo yli kuusi vuotta.

Samaan hengenvetoon voi myös pohtia, olisiko paikallisesti pitänyt olla enemmän pyrkyä kantamaan liikenne- ja viestintäministerin salkkua, joka sentään on ollut uusjaossa jo kahdesti.

Lahden alueen tulevaisuuden menestysmahdollisuudet eivät kariudu siihen, vaikka itäratahankkeen suunnittelu etenisi. Alueen omat tekemiset lopulta ratkaisevat menestyksen tulevaisuudessa. Vaikka itärata Porvoon kautta Kouvolaan joskus todella rakentuisi, on Lahdella monta tilaisuutta turvata paikalliset ratayhteydet.

Joka tapauksessa nähdystä ja koetusta valmistelusta kannattaa ottaa opiksi. Sanat näyttävät sopivassa yhteydessä sopivasti käytettynä painavan politiikassa numeroita enemmän, eikä "järkiargumenttien" voimaan kannata tuudittautua.

Nykyinen eduskunta myöntää tai on myöntämättä rahat hankeyhtiölle ja suunnittelun edistämiselle. Kuten ministeri Skinnari totesi, tällä hetkellä valtiolta vaadittavaa vähintään 35 miljoonaa euroa suunnittelurahaa ei ole olemassa. Mielenkiintoista on nähdä, miten hallituspuolueiden rivit pitävät ja edustajat ovat äänestyksessä läsnä.

Pääministeri Marin: Hallitus käsittelee kiisteltyä itärata-linjausta ensi viikolla – Lahden kaupunginjohtaja Timonen ihmettelee poliittista logiikkaa hankkeen etenemisessä

"Olen täysin vakuuttunut siitä, että itärataa ei tulla koskaan rakentamaan", sanoo kansanedustaja Kalle Jokinen – "Pitää osata ja uskaltaa sanoa ei"

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut