Lukijoiden kokemuksia vuoroasumisesta: "Ei kukaan meistä aikuisistakaan jaksaisi pakata omaisuuttaan kerran viikossa ja vaihtaa osoitetta"

Chiméne Bavard

Kysyimme muutamassa Facebook-ryhmässä lukijoilta heidän kokemuksiaan vuoroasumisesta.

Viisi vuotta sitten eronnut heinolalainen Satu Koskinen sanoo, että parasta järjestelyssä on lapsen suhde vanhempiin ja vanhemmuuden jakaminen. Huonointa ovat pakolliset kompromissit ja ikävä lapsen luo. Vuoroasumista on joutunut myös perustelemaan muille ihmisille.

– Toiset ovat sitä mieltä, että lapsen paikka on ehdottomasti äidin luona ja epäillään, osaako isä huolehtia lapsesta. Olen kohdannut myös kateutta "omasta ajasta", josta saan "nauttia" kun tyttö on isällään, 10-vuotiaan tytön äiti kertoo.

Koskisen perheessä vuoroasumisesta sovittiin jo ennen eroa, koska isä ilmaisi vahvasti halunsa pitää tyttöä luonaan yhtä paljon kuin äiti. Lisäksi molemmat vanhemmat tekivät vuorotyötä. Nyt tytön vuoroviikot menevät isän työvuorojen mukaan. Koskisen mielestä myös raha-asioista pitää pystyä sopimaan.

– Meillä kumpikin vastaa lapsen menoista omalla viikolla. Kumpikaan ei maksa elatusapua toiselle.

Yhä useampi erolapsi vaihtaa kotia kerran viikossa - vuoroasuminen vaatii perheenjäseniltä joustoa ja kodilta tarpeeksi tilaa

Heinolalaisen Niina Äijälän perheessä vuoroasumiseen päädyttiin erilaisten kokeilujen jälkeen. Aluksi isä kävi hoitamassa lapsia äidin luona pienissä pätkissä, ja vähitellen lapset menivät isän luokse pariksi yöksi. Nyt lapset asuvat vanhempien luona vuoroviikot.

– Kaikille tämä ei sovi, jos on riitaisat välit tai pitkät välimatkat. Meilläkään ei ollut ihan helppoa, mutta nyt tämä toimii, Äijälä iloitsee.

Heinolalainen Julia Teinus jännitti, kun viisivuotias tytär aloitti vuoroasumisen – "Ei ollut helppoa huolehtia vain itsestään"

Nimettömänä pysyvän lahtelaisäidin perheessä vuoroasumisesta luovuttiin, koska lapset oireilivat eivätkä eri paikkakunnilla asuneet vanhemmat päässeet asioista sopuun. Lopulta isä halusi luopua järjestelystä omaan jaksamiseensa vedoten.

Äidin mielestä on tärkeää, että lapsella on yksi pysyvä paikka, jota kutsua kodiksi.

– Ei kukaan meistä aikuisistakaan jaksaisi pakata omaisuuttaan kerran viikossa ja vaihtaa osoitetta. Miten rankkaa se onkaan pienen lapsen perusturvalle?

Lahtelaisäitiä harmittaa, että hän oppi vuoroasumisen huonot puolet kantapään kautta. Hänen lähipiirinsäkään ei suosinut vuoroviikkoasumista ja asiasta keskusteltiin paljon. Vanhemmat ovat sittemmin allekirjoittaneet uudet tapaamissopimukset lastenvalvojan luona.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut