Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Lahden kaupunki järjestivät koronainfon - ESS seurasi tilaisuutta ja kokosi kysymyksiä ja vastauksia

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kertoi maanantaina, että Lahti on siirtynyt koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen. Yhteensä varmistettuja koronavirustartuntoja on todettu epidemian aikana yhtymän alueella 376, ja koronavirusnäytteitä on otettu kaikkiaan lähes 43 000. Marko Kauko

ESS

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Lahden kaupunki järjestivät kaikille avoimen koronainfon keskiviikkona.

Alueen asukkaiden ja median korona-aiheisiin kysymyksiin vastasivat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola, johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen, infektioylilääkäri Ville Lehtinen ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Tähän juttuun on koottu tiivistetysti yleisön kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia.

Voit katsoa tilaisuuden tallenteen tästä:

Miltä näyttää kuntayhteistyö?

Pekka Timonen: On tehty paljon yhteistyötä, ja hyvä tapa tehdä työtä on vakiintunut. Kunnat toimivat säännöllisesti yhdessä, ja päivittäin on hyvä yhteys hyvinvointiyhtymän kanssa. On tärkeää, että kuntien välinen yhteistyö ja yhteistyö yhtymän kanssa toimivat. Päijät-Hämeessä on toimittu hyvin, ja minulla on luotto tähän systeemiin.

Kun katsotaan yksittäisen palvelun tai kunnan kautta, yhtymä toimii viranomaisena ja yhdessä kuntien kanssa sovitaan asioista ja kunta laittaa päätöksiä toimeen, jos esimerkiksi kouluun tulee karanteenipäätös. Kunnat toimivat myös yhdenmukaisesti. Meillä on toimiva malli, ja kohdistetut toimenpiteet sallivat, että Päijät-Häme pysyy pyörimässä.

Lahtea koskevia koronasuosituksia ja -rajoituksia päivitetään tänään, yhtymä kertoi 13 uudesta tartunnasta

Millaisia talousvaikutuksia ja säästöjä voi olla edessä?

Timonen: Yhteistyötä tehdään yritysten ja palveluntarjoajien kanssa, ja ymmärretään hyvin, että talousvaikeuksia on. Esimerkiksi kaupunki ja kunnat ovat tulleet vastaan vuokrissa. On selvää, että taloudellisia vaikutuksia on. Valtio tukee kuntataloutta, mutta talousvaikutukset korostuvat ensi ja seuraavan vuoden aikana.

Säästöjäkin katsellaan totta kai, mutta nyt on tärkeää torjua koronaa ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Parasta taloudenhoitoa on viisas koronan torjunta.

Marina Erhola, millainen on valmius yhtymän alueella?

On erittäin hyvä valmius hoitaa kriisiä. On valtavan hyvät resurssit. Tällä hetkellä olemme normaalivalmiuden tilassa, mutta voimme joustavasti siirtää resursseja. On tärkeää, että kuntalaiset seuraavat meidän (yhtymän) antamiamme viestejä. Olemme edellä valtakunnallista tiedotusta.

On tärkeää, että väestö luottaa viranomaisten viesteihin ja siihen, että emme anna mitään turhia viestejä. Jos kerromme, että on aika laittaa maskit, silloin todella on aika laittaa maskit.

Emme tiedä koronan kestosta, joka tapauksessa puhumme kuukausista. On tärkeää, että jokainen elää tätä elämää joka päivä, älkää jättäkö elämättä. Älkää jääkö kokonaan kotiin. Jos sanotaan että jotakin ei voi harrastaa, voi tehdä jotakin muuta. Olemme huolissamme perheistä ja lapsista, joilla on ollut haasteita jo aiemmin. Ilmoittakaa meille, jos tiedätte jonkun, joka tarvitsee apua.

Palvelujärjestelmämme pyörii koko ajan. Jos tilanne menee koronan kanssa huonommaksi, siirrämme resursseja. Pysykää rauhallisina ja luottakaa alueellisiin viranomaisiin ja siihen, että viestit, joita annamme, ovat oikeita.

Tuomo Nieminen, millaisia terveisiä annat yleisölle?

Maanantaina kerroimme, että Lahti on kiihtymisvaiheessa. Kerron, mitä kaikkea se tarkoittaa. Lähes 90 prosenttia tartunnoista on ollut yhtymän alueella Lahdesta. Ryvästymä on siis Lahti-keskeistä. Noin kolmasosa on tartuntoja, joiden lähdettä emme tiedä. Keskeisin paikka, jossa tartuntoja saatu, on työpaikka. Myös ulkomailta on saatu tartuntoja. Ja perhepiiristä on tullut tartuntoja.

Meidän omat numerot näyttävät, että ilmaantuvuusluku Lahdessa (tartunnat kahden viikon aikana per sata tuhatta asukasta) on jopa 53. Se täyttää kiihtymisvaiheen kriteerin Lahdessa. Muuten yhtymän alue on perusvaiheessa.

Yhtymä toimivaltaisena viranomaisena totesi, että Lahti on kiihtymisvaiheessa. Vaiheen muutosta ei kannata tehdä päivän tai kahden lukujen perusteella, vaan kokonaisuutta katsoen, kuitenkin riittävän ripeästi.

Erhola: Kun teemme päätöksiä ja annamme tiukempia ohjeistuksia, höllennämme niitä taas, jos tarvitsee. Voimme reagoida nopeasti paikallisilla ohjeistuksilla.

Viikonlopun koronatartunnat Päijät-Hämeessä ovat pääosin tavallisesta elämästä, joka kolmas jäi jäljittämättä – "Joukossamme on villejä tartuttajia"

Kuinka monta suoraa jatkotartuntaa on tullut oppilaitoksista? Miksi tartunnan lähteitä ei välttämättä avata?

Infektioylilääkäri Ville Lehtinen: Yhtään jatkotartuntaa ei ole nyt ollut oppilaitoksissa. Vaikka luokkia on asetettu karanteeniin. Jatkotartunnat kouluista ovat olleet harvinaisia Suomessa. Tämä on yksi peruste myös sille, miksi maskiohjeistusta ei ole tiukennettu oppilaitoksissa.

Tartunnan lähteiden kertomisessa huomioidaan myös sairastuneen yksityisyyden suoja. Kun yleisön terveysturvallisuus on vaarantunut, emmekä pysty tunnistamaan kaikkia altistuneita, tiedotamme siitä. Mutta jos jäljityksessä saamme altistuneet tunnistettua ja tavoitettua, yleistä tiedottamisen tarvetta ei ole eikä lähdettä ole tarpeen julkistaa.

Erhola: Yrityksiltä on tullut kyselyä. On pohdittu esimerkiksi sitä, onko lähde julkistettu turhaan. Mutta meidän täytyy viranomaisena tiedottaa, emmekä tiedota turhaan.

Hollolassa Salpakankaan koulun oppilaalla koronavirustartunta, altistuneita myös Lahdessa Mukkulan koulussa

Kuinka moni koronatapaus pohjaa ulkomaiseen tartuntaketjuun? Ja paljonko tartuntaketjuja on?

Lehtinen: Ketjujen määrä on vaihteleva. Syntyy uusia ja osa katkeaa. Osa jää yksittäisiksi jatkotartunnoiksi ja osa voi olla laajoja ja monipolvisia. Syyskuussa tartuntoja tuli jo viidenteen polveen. Ulkomailta on tullut 11 prosenttia tartunnoista kahden viikon aikana, välillä osuus oli korkeampi: se liittyi ulkomailta tulleisiin työntekijöihin. Myös Pajulahdessa sulkapallokisoista löytyi tartunta. Mutta jatkotartuntoja on ollut pääsääntöisesti vähän.

Miten toimia karanteenissa, jos on lääkäriaika varattu?

Nieminen: Jos puhutaan, että henkilö ei ole itse sairastunut vaan altistunut, hän on karanteenissa. Hänen lähipiirille ei tule karanteenia. Jos on kiireetön lääkäriaika varattu, karanteeniin asetettu lähtökohtaisesti sen peruu. Perheenjäsen on vapaa toimimaan.

Miksi Omakannassa testaus näkyy viiveellä?

Lehtinen: Viiveet ovat valitettavia. Toivottaisiin, että olisi mahdollisuus nopeisiin testeihin. Lahdessa tehdään Fimlabin toimesta kolmellakin eri laitteella testejä, joista saa tuloksia päivässä. Näistä testeistä on kansainvälisesti pulaa, ja siksi niitä käytetään kiireellisissä sairastapauksissa. Kotona sairastavien näytteet lähtevät Fimlabille Tampereelle. Fimlabin viive on keskimäärin noin vuorokausi näytteenotosta. Kun mukaan tulee kuljetusviivettä, viive on yli vuorokauden. Siitä ei ole tarkkaa tilastoa ainakaan minulla.

Miksi yhtymän ja THL:n luvut eivät aina täsmää?

Lehtinen: Meidän luvut ovat eri luvut kuin THL:n. Tiedot menevät meiltä THL:n rekisteriin automaattisesti, mutta siinä on viive. Me taas olemme online (ajantasaisin). Lisäksi jos meillä on vaikka helsinkiläinen mökkiläinen, jota meidän alueella hoidetaan, THL:llä se kirjataan Helsinkiin. Siksi voi olla heittoja.

Erhola: Alueellinen tilannekuva on täällä meillä aina ajantasaisin.

Kysymys ja vastaus Miksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja THL:n koronavirusluvut eroavat toisistaan?

Onko pitkää koronaa sairastavia paljon?

Lehtinen: Merkittävälle osalle ihmisistä jää pitkään kestäneitä oireita, ja asiaa tutkitaan. Suomessakin sitä selvitetään. Merkittävimmät haitat ovat niillä, jotka sairastuvat vaikeasti ja ovat sairaalahoidossa. Osalle jää elinvaurioita.

Mitä yleisötilaisuuden järjestäjän pitää huomioida?

Nieminen: Ohjeistukset ovat ennallaan. Jos tilaisuudessa on yli 50 henkeä, on huomioitava THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet. On oltava turvavälit, ja lähtökohtaisesti kasvomaskisuositus on voimassa. Nyt kehotamme tarkkaan miettimään, onko tarve järjestää yksityistilaisuuksia. Lahdessa suositus on nyt, että tilaisuuksissa olisi alle 50 ihmistä. On kuitenkin todennäköistä, että näissäkään turvavälit eivät koko ajan toteudu. Eli maskisuositus on tärkeä.

Ikääntyneiden tapahtumissa on samat ohjeet.

Lehtinen: kulttuuritapahtumissa kun ohjeita noudatetaan, tartuntoja on ollut vähän. Kun väkimäärää on vähennetty ja on tilaa, tapahtumia voi järjestää ohjeita noudattaen. Niin sanotuista villeistä tapahtumista ollaan huolissaan. Eli niissä ei ole noudatettu ohjeita. Lahdenkin alueella tapahtumien järjestäminen on turvallista, kun ohjeita noudatetaan.

Kuoroharrastuksiin liittyy riski, mutta kaikissa tutkimuksissa siitä ei ole saatu näyttöä. Laulaessa pisaroiden ja aerosolien muodostuminen on todennäköisempää kuin tavallisessa kanssakäymisessä.

Erhola: Kannustamme elämään tavallista elämää. Ja tämä koskee erityisesti yksinäisiä ja myös vähäosaisia. Kannustamme vastuullisesti liikkumaan ja harrastamaan, kunhan suositukset huomioidaan. On tärkeää elää hyvää ja normaalia elämää.

Ryhmäharrastuksia ei keskeytetä Lahdessa koronatilanteen takia – tarpeettomien lähikontaktien välttelyä on pohdittava aiempaa tarkemmin

Miten ohjeistetaan palvelutalovierailuja?

Lehtinen: Niitä rajoitetaan, mutta ne ovat mahdollisia. Emme nähneet tarpeelliseksi vielä lähteä kieltämään niitä, sillä ne ovat tärkeitä. Turvasääntöjä on, ja niitä toivomme noudatettavan, jotta vierailuja voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa.

Millainen on maskisuositus?

Nieminen: Vanhastaan on jo voimassa suositus, että jos sisätiloissa ei voi pitää turvaväliä, käytettäisiin maskia, esimerkiksi joukkoliikenteessä. Lahdessa kun ollaan sisätiloissa erityyppisissä toiminnoissa, pankissa, kirkossa, kaupoissa, messuilla, suositellaan maskia. Myös liikuntatilojen yleis- ja pukeutumistiloissa, vaikka ei liikuntasuorituksessa käyttäisikään. Toisen asteen oppilaitoksissa ei ole annettu tiukkoja ohjeita. Mutta korkeakouluissa on voimassa maskisuositus.

Erhola: Yhtymä jakaa kuntien kanssa kangasmaskeja vähävaraisille. Kenenkään ei tarvitse jättää maskia käyttämättä ainakaan sen takia, ettei siihen ole varaa.

Kaikki ajantasaiset ohjeet löytyvät verkosta phhyky.fi.

Mistä tunnistaa, että kangasmaski on hyvä?

Lehtinen: Kangasmaskeissa suojausteho vaihtelee. Jos on vähintään kolme kerrosta kangasta, siinä on suojaustehoa. Mutta laatu ja materiaalit ovat vaihtelevia. Siksi on vaikeaa antaa tästä tarkkaa vastausta.

Näin käytät kasvomaskia oikein

Käytetäänkö Lahdessa maskeja? Onko maskipakko mahdollinen?

Nieminen: Joillakin yhtymän työntekijöillä on ollut maskit jo pitkään, ja niiden käyttöä on laajennettu vähitellen. Nyt on voimassa ohje, että maskia käytetään potilastyössä, kun turvaväliä ei voi pitää.

Lahdessa (katukuvassa) maskin käyttö ei ole ollut laajaa, tosin suositus ei ole ollut niin tiukka. Nyt käyttö on laajentunut.

Erhola: On huolella pohdittu, milloin näinkin laaja suositus annetaan, kuin nyt on annettu. Olemme tässä tosissamme, emmekä anna turhaan tiukkoja suosituksia.

Lehtinen: Käsitys on, että lainsäädäntömme ei maskipakkoa mahdollista.

Millainen on yhtymän hoitokapasitetti?

Nieminen: Vuodeosastokapasiteettia on ollut runsaasti, ja jatkuvasti on ollut joustovaraa. Tehohoitokapasiteetti on vaihdellut, koska tilanne on vaihdellut. Tällä hetkellä tilojen puolesta voi olla kahdeksan koronapotilasta enimmillään tehohoidossa. Mutta se vaatisi henkilökuntajärjestelyjä. Kapasiteetti on hyvä. Tällä hetkellä ei ole tehohoidossa potilaita.

Erhola: Keväällä teimme nopeasti paljon kapasiteettia, sitä ei kuitenkaan silloin tarvittu. Jos jollakin alueella esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti ei riittäisi, käännyttäisiin toisen sairaanhoitopiirin puoleen. Suomessa ei ole sellaista näköpiirissä, että kapasiteetti loppuisi.

Mitä tiedämme rokotteesta?

Lehtinen: Tutkimuksesta on tullut lupaavia alustavia tuloksia tehovaiheesta. Tulokset suojatehosta ovat lupaavampia kuin ehkä itse odotin. Nyt rokotteiden saaminen riippuu siitä, miten lopullisissa tutkimustuloksissa käy, ovatko suojaustehot näin hyviä ja milloin saadaan myyntiluvat. Suomi on mukana EU:n rokotehankinnoissa. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta uskoisin, että Lahdessa jo talvella rokotamme, mutta ei kylläkään koko väestöä vielä silloin. Puhutaan ensi vuodesta.

Pfizerin ja Biontechin suitsutettu koronarokote estää oireiden syntymisen, mutta ei estä välttämättä tartuntoja

Miltä tautilanne näyttää ensi vuonna?

Lehtinen: Suomi on poikkeusmaa Euroopassa, sillä muualla tartunnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Suomessa on pysytty maltillisella tasolla kansallisesti arvioituna. Riski on, että jos lepsuilemme säännöistä, ryöpsähdyksiä tulee. Alueellisia pahentumisia voi tulla siellä täällä, ja pyritään siihen, että ryöpsähdykset jäävät alueellisiksi.

Tapahtumanjärjestäjän mukaan kaikki lähetetyt kysymykset luetaan ja niihin kootaan vastauksia verkkoon phhyky.fi.

"Herran pieksut! Olen kyllä huolestunut" - Tieto koronaepidemian kiihtymisestä ei heti näkynyt Lahden kaduilla

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut