Opetusministeri Li Anderssonin mielestä peruskoulun oppilaskato on uhka laadulle

Opetus: Andersson uskoo, että peruskoulutuksessakin nähdään entistä enemmän kuntien välistä yhteistyötä.

Opetusministeri Li Anderssonin mielestä väestörakenteen vaikutuksista perusopetukseen ei ole puhuttu vielä kovin paljon, vaikka vaarana on opetuksen tasa-arvoisen laadun pettäminen. Tiina Mutila
Eeva Salminen

Eeva Salminen

Nykyennusteiden valossa peruskoululaisten määrä on vähenemässä valtakunnallisesti noin 20 prosenttia, viidenneksellä, vuoteen 2030 mennessä. Kun muutos on keskimäärältään tuo, se tarkoittaa, että monissa kunnissa muutos on vielä rajumpi.

– Se tarkoittaa sitä, että meillä on yhä erilaistuvampia tilanteita ja kuntia, eikä meidän lainsäädäntöämme ole rakennettu sellaista maailmaa varten. Lainsäädäntö on rakennettu turvaamaan yhtä laadukasta opetusta kaikkialla, samoin oikeuksin ja velvollisuuksin koko maassa, opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi maanantaina.

Anderssonin mielestä ratkaistavana on valtavan iso kysymys siitä, miten jatkossakin saadaan tasa-arvoinen laatu yhdistymään voimakkaasti erilaistuviin olosuhteisiin.

Väestörakenteen muutos on yksi keskeisimmistä asioista, mikä on nostettu esiin ensi vuoden alkupuolella julkaistavassa koulutuspoliittisessa selonteossa.

– Näin kokonaisvaltaista, strategista katsausta ei ole tehty sitten vuoden 2006, Andersson kertoi.

– Väestörakenteen muutoksen vaikutuksista koulutukseen ei vielä ole alkanut kovin laajaa yhteiskunnallista keskustelua, mutta veikkaukseni on, että jos se ei ala vielä tällä vaalikaudella, niin se alkaa viimeistään seuraavalla, Andersson sanoi.

Opetusministeri Li Andersson vieraili maanantaina Jyväskylässä. Tiina Mutila

Kun oppilasmäärä putoavat jopa viidenneksellä ja joissakin kunnissa paljon tätä rajumminkin, koulutusrakenteita on muutettava. Joillakin pienemmillä paikkakunnilla esimerkiksi perusopetuksessa oppilaskohtainen kustannus saattaa nousta nykyisestä tuntuvastikin.

– Varmaan ensimmäinen ja akuutein asia on, että peruskoulutuksessakin nähdään entistä enemmän kuntien välistä yhteistyötä, muuten ei palveluja välttämättä saada turvattua. Joillakin alueilla se voi herättää myös laajempaa keskustelua koko kuntarakenteesta, Andersson pohti.

– Varsinkin jos sote toteutuu, niin opetus on se keskeinen kunnille jäljelle jäävä palvelu, hän muistutti.

Toinen iso kysymys on se, että samanaikaisesti kun nuoret ikäluokat vähenevät, osaamisvaatimukset kasvavat kaikkien muiden kohdalla. Sotea digitoidaan ja julkiset palvelut ovat jo lähes kauttaaltaan digitaalisia.

– Kansalaisten digitaidot ovat oleellinen asia yhteiskunnassa toimimisen kannalta. Koko työikäisellä väestöllä on myös muuta jatkuvaa oppimisen ja omien taitojen päivittämisen tarvetta, jotta pystyy pysymään mahdollisimman pitkään työelämässä.

– Veikkaukseni ja toiveeni on se, että kunnat suhtautuisivat tähän niin, että voidaan kehittää kaikenikäisten sivistyspalveluita. Esimerkiksi niihin tiloihin, joita ennen on käytetty vain peruskoululaisille, laitetaan muitakin opiskelemaan, Andersson sanoi.

Erilaistuvien tilanteiden huomioiminen vaatii myös rahoitusta, ja siinä Anderssonilla on on yksi huoli.

– Erittäin tärkeää on mielestäni se, että se raha mikä ikään kuin ”säästyy” sillä, että ikäluokat pienenevät, ei saa kadota koulutusjärjestelmästä minnekään muualle. Raha pitää käyttää koulutuksen laadun vahvistamiseen ja sivistyspalvelujen mahdollisimman laajaan ja kattavaan turvaamiseen edelleen, Andersson painottaa.

Varsinkin jos sote toteutuu, niin opetus on se keskeinen kunnille jäljelle jäävä palvelu.

Myös aikuisväestö tarvitsee jatkuvaa koulutusta, sekä digitaaliseen osaamiseen että omien tietojensa ja taitojensa päivittämiseen ja lisäämiseen. Tiina Mutila

Opetusministeri Li Andersson, 33, odottaa ensimmäistä lastaan, jonka on määrä syntyä vuodenvaihteen tienoilla. Sen tarkempaa päivämäärää uteliaille ei kerrota.

Andersson arvostaa suomalaista varhaiskasvatusta, päiväkoteja korkealle.

Hallituksessa laaditaan ohjeita oppimisen tuen malliksi varhaiskasvatukseen. Työ on vielä kesken, mutta se liittyy päivittäiseen pedagogiikkaan, siihen mitä tehdään ja minkä ikäisten lasten kanssa,

– Minut itseni on viety aikanaan yksivuotiaana päiväkotiin. Myös minä ja puolisoni aiomme viedä lapsen päivähoitoon, kun hän on tarpeeksi vanha, en siis suunnittele kolmen vuoden hoitovapaata kotona, Andersson kertoi.

– Vanhempainvapaat jaamme mahdollisimman tasapuolisesti miehen kanssa, Andersson kertoi.

EK vaatii oppivelvollisuusuudistuksen jäädyttämistä teettämänsä selvityksen perusteella – talousprofessoria selvitys ei vakuuta: Ennemminkin mielipidekirjoitus kuin tutkimus

Kysely: Noin puolet kannattaa oppivelvollisuusiän nostoa

Oppivelvollisuuden laajentaminen eteni eduskuntaan – oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja toisen asteen tutkinto maksuttomaksi

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut