Asemarakennuksen remonttia toteuttamassa oli laaja moniammatillinen tiimi, josta kuvassa ja vastaanottokatselmukseen osallistuivat rakennusinsinööri Juuso Hartikainen, kunnossapitoinsinööri Mika Nummela, kaupunginmuseon tutkija Anssi Malinen, pääsuunnittelija ja arkkitehti Maarit Patronen ja rakennusmestari Mikko Hartikainen. Katja Luoma

Jos Lahden sataman 151-vuotias asemarakennus osaisi puhua, sillä olisi kerrottavanaan tuhansia tarinoita, mutta mitä mahtaakaan paljastua talovanhuksen vintiltä löytyneestä, enää hädin tuskin luettavissa olevasta kirjeestä?

Asemarakennus, jonka moni kaupunkilainen tuntee tänä päivänä suosittuna kahvilana, otettiin käyttöön 151 vuotta sitten. Talovanhukselle on tehty massiivinen kasvojenkohotus. Urakka oli kaikkea muuta kuin helppo ja yksinkertainen, mutta kiinnostava se oli, osin jännittäväkin. Se oli myös asialleen omistautuneen ja innostuneen, pitkälti paikallisista tekijöistä koostuneen moniammatillisen tiimin voimainponnistus, jonka lopputuloksesta myös kaupunkilaiset saivat mahdollisuuden lausua mielipiteensä.

Krista Koivisto

Krista Koivisto

Kun kunnostetaan 151-vuotiasta talovanhusta, on työskenneltävä koko ajan tuntosarvet koholla. Kun käsi osuu karmin alla hauraaseen rypistettyyn paperiin, jossa näkyy enää hädin tuskin havaittavaa kirjoitusta, pitää ymmärtää, ettei se ehkä olekaan roska, jonka voi heittää remonttijätteen sekaan, vaan jotain sellaista, joka voi valottaa jotakin kiinnostavaa niinkin kaukaa historiasta kuin talon rakentamisajalta, Lahden sataman asemarakennuksen tapauksessa, vuosilta 1868–69. Onneksi rakennusta remontoimassa ollut Mikko Hartikainen hoksasi löydön tehdessään, että hapertunut paperi on syytä toimittaa mitä pikimmin kaupunginmuseolle tutkittavaksi.