Terhi Säynäjärven Esalainen: Pihisteletkö, vaikka voisit kuluttaa enemmän? Nyt kannattaisi kuitenkin miettiä säästämistä myös kansantalouden näkökulmasta

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Oletko tänä vuonna siirtänyt rahaa sukanvarteen tavallista enemmän? Jos säästämisinto on iskenyt, et ole yksin. Tänä vuonna säästäminen on lisääntynyt ja säästöön jäävät summat kasvaneet. Ilmiö näkyy tutkimuksissa ja kyselyissä: tällä viikolla ilmestynyt Säästöpankin Säästämisbarometri kertoo, että 59 prosentilla suomalaisista rahaa on jäänyt säästöön, kun vuosi sitten näin kertoi 56 prosenttia.

Suomi ei ole säästämisinnossa yksin: Euroalueen kuluttajat säästivät ennätyssuuren osan eli 16,9 prosenttia tuloistaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lukua kuvaava käyrä osoittaa suoraan ylöspäin ja on Euroopan tilastoviranomaisen, Eurostatin, mukaan mittaushistorian korkein. Tilastoa on kerätty vuodesta 1999 lähtien.

Kun ajat ovat kovat ja näkymät sumeat, on luonnollisesti hyvä varautua tulevaisuuteen, koronan muhentaman talouden tuomiin, ehkä nykyistä pahempiin päiviin. Vaikka oma työpaikka vielä olisikin tallella, meistä varmasti jokaisella on läheisiä, jotka ovat lomautettuina tai saaneet potkut. Syntyy pelko: entä jos minullekin käy huonosti?

Säästämisbarometrinkin mukaan epävarmuus omasta taloudesta on pompannut roimasti ylöspäin. Viime vuonna vain kolme prosenttia kertoi epävarmuuden omasta taloudesta olevan este säästämiselle, tänä vuonna näin kertoo 20 prosenttia suomalaisista.

Tulevaisuuteen varautuminen on viisautta – mutta kansantalouden näkökulmasta kaikkien ei nyt kannattaisi jemmata jokaista liikenevää senttiä säästötilille tai sukanvarteen.

Kotitaloudet eroavat toisistaan paljon. Toiset elävät ruuhkavuosissa kädestä suuhun asuntolainoja maksaessaan. Toisilla on kymmenien tuhansien eurojen säästöjä. Yhteensä suomalaisten tileillä ”makaa” jo noin 100 miljardia euroa.

Jos kaikki vain säästävät, talouskuopasta kipuaminen voi kestää entistä kauemmin. Jos ei kuluteta, vaikka varaa olisi, ajautuu entistä useampi yritys kuilun partaalle.

Kaikki eivät tietenkään voi jatkaa kuluttamista kuin mitään koronaepidemiaa ei olisikaan. Mutta on monia, joiden ei tarvitse pelätä potkuja ja joiden tilille napsahtaa joka kuukausi hyvä eläke. Toivottavasti tämä porukka – ja muut kynnelle kykenevät – pitävät suomalaisyritysten kassavirtaa yllä. Jos ostoksille ei pääse fyysisesti, ei kannata unohtaa verkkokauppaa.

Korona-aika on ikävällä tavalla auttanut näkemään, kuinka valtava merkitys taloudellisella toimeliaisuudella on. Jos kaikki seisahtuu, ei synny kansantuotetta, eikä euroja, joilla lopulta kaikki hyvinvointivaltion edut pitäisi rahoittaa. Talousjärjestö OECD on arvioinut, että jokainen kuukausi eristyksissä vie kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Jotta talouden alamäki loivenisi, julkinen sektori ottaa velkaa. Koronaviruksen takia Suomi velkaantuu miljardeilla. Toivottavasti nämä miljardit auttavat myös niitä, joiden avulla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia euroja kansantalouden rattaisiin.

Suomi ei ole yksin velkaantumassa: velkaa otetaan joka puolella maailmaa ennätyspaljon. Mielenkiintoista on seurata, mitä tästä kaikesta joskus seuraa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut