Terhi Säynäjärven Esalainen: Jättääkö korona jo alleen muut sairaudet? Onko hoitosi viivästynyt koronan takia? - kerro kokemuksistasi

Terhi Säynäjärvi

”Päijät-Hämeessä on tällä viikolla hoidettu ennätysmäärä sydänpotilaita. Akuuteissa oireissa pallolaajennus on tehty kahdelle kymmenelle. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ei ole saatu kitkettyä toivotulla tavalla. Kaupoissa on ollut kymmenittäin tarjouksia rasvaisista ja runsaasti sokeroiduista ruoista. Koululaisten välituntien valvontaa on päätetty tehostaa, jotta kauppakäynnit saataisiin estettyä. Kakkostyypin diabeteksen torjuntaohjelmaan ohjataan jatkossa enemmän rahaa.”

Voisiko sydän- ja verisuonitauteja koskeva tiedote tai uutinen kuulostaa yllä olevalta, jos suhtautuisimme aiheeseen kuin koronavirukseen?

Korona on uusi ja tuntematon, joillekin tappava virus. Tietoa janotaan, ja sitä on erittäin paljon saatavilla. Jopa niin paljon, että voi helposti unohtaa muut sairaudet – sellaisetkin, jotka tappavat ihmisiä tuhansittain. Joka vuosi ja vuodesta toiseen. Tauteja, joiden välttämiseen voisi myös itse vaikuttaa.

Sydän- ja verisuonitaudit vievät lähes 19 000 ihmistä, syövät ja kasvaimet noin 13 000, dementia ja Alzheimerin tauti yli 10 000, tapaturmat 2 400, hengityselinten sairaudet noin 2 200, alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset lähes 1 700, itsemurhat yli 800, diabetes yli 500 ihmistä vuosittain (vuoden 2018 tilastoidut tapaukset).

Koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin on tähän mennessä menehtynyt 343 ihmistä.

Kaikkia vakavia sairauksia tietysti hoidetaan korona-aikanakin, mutta uusi virus on tehnyt valtavan loven kiireettömään hoitoon. Kun odotusaika pitenee, voi vaaraton taudinkuva muuttua akuutiksi, syöpä jatkaa kasvuaan tai sydän lopettaa toimintansa.

Keväällä korona sai aikaan ihmeellisen ilmiön: Kun ihmiset yleensä valittavat siitä, etteivät pääse lääkäriin tarpeeksi nopeasti, tänä vuonna onkin peruttu massoittain aiemmin sovittuja vastaanottoaikoja ja hidasteltu avun hakemista jopa vakavissa sydänoireissa.

Päijät-Hämeessä sydäninfarktin vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä putosi viime keväänä puoleen normaalista. Jos hoito viivästyy, siihen liittyvä sydämen toiminnan häiriö on yleensä vaikeampi – tai sitten potilas menehtyy.

Hoidon välttely nousi valtakunnalliseksi ilmiöksi, mutta onneksi reipas tiedottaminen tehosi.

Myös terveydenhuoltojärjestelmä joutui koronaepidemian puhjettua peruuttamaan paljon kiireettömiä aikoja. Piti varautua hoitamaan koronapotilaita ja säästää suojavarusteita.

Kesällä ja syksyllä kasvaneita hoitojonoja on alettu purkaa. Työtä riittää pitkäksi aikaa – koronatestaamisen ja covid-19-potilaiden ohessa.

Kesällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kertoivat, että koronan aiheuttamat hoitojonot olivat pisimmät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Hyvinvointiyhtymästä arveltiin heinäkuussa, että jonojen purkamisessa menee aikaa ensi kevääseen.

Moni on odottanut kauan, ja vaivat ovat pahentuneet. Valmistelen juttua aiheesta, ja toivoisin myös lukijoiden kommentteja. Lähetä postia, jos haluat kertoa korona-ajan vaikutuksesta hoitoon ja jonottamiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.