Julkaisitko somessa kuvan kännykkävarkaasta? Nettipoliisi: Lain näkökulmasta harmaalla alueella

Tommi Forsman

Varastetun älypuhelimen omistajalleen lähettämät paikkatiedot ja valokuvat voivat aiheuttaa harmaita hiuksia puhelinvarkaille. Monissa älyluureissa esimerkiksi valokuvat voi nykyisin tallentaa automaattisesti verkossa sijaitsevaan pilvipalveluun.

Palvelun kautta tiedostoja voi katsella helposti samalle käyttäjälle asennetulla toisella laitteella, kuten taulutietokoneella. Vaikka puhelin katoaa tai se varastetaan, moni älylaite lähettää edelleen kuvia, sijaintitietoja ja muuta sisältöä omistajalleen, jos pilvipalvelutoiminto on jäänyt käyntiin.

Esimerkiksi Lahden yöelämässä kuukausi sitten ryöstetyn miehen Facebookissa julkaisemat kuvat keräsivät kahdessa päivässä yli 14 000 jakokertaa. Oltuaan muutaman viikon kadoksissa älypuhelin oli alkanut lähettää uusia valokuvia omistajansa hallitsemaan pilvipalveluun.

Puhelimen omistaja julkaisi tiistaina kuvan kahdesta henkilöstä, joiden hän arveli olevan anastetun puhelimensa nykyiset käyttäjät. Hän pyysi julkisella Facebook-päivityksellään yleisön apua kuvassa näkyvien henkilöllisyyden selvittämiseen. Facebookia on hyödynnetty vastaavissa tilanteissa aikaisemminkin. Myös esimerkiksi kadonneiden ihmisten tai lemmikkien etsinnässä Facebook ja muu sosiaalinen media ovat todistaneet olevansa käyttökelpoinen apuväline.

Tuntemattoman henkilön julkinen epäileminen varkaaksi ja hänen kuvansa julkaiseminen sosiaalisessa mediassa voivat pahimmassa tapauksessa täyttää kunnianloukkauksen kriteerit. Myös Facebook-julkaisun saatteeksi kirjoitetussa tekstissä esiintyvä kielenkäyttö tai syytökset ylittävät herkästi lain rajat.

- Ajatuksen tasolla Facebook on ihan hyvä idea, mutta sen suhteen mennään vähintään epäilyttävällä alueella, toteaa nettipoliisinakin toimiva vanhempi konstaapeli Pekka Laitinen Hämeen poliisilaitokselta.

Laitinen muistuttaa, että tuntemattomien henkilöiden kuvia julkaistaessa ei voida koskaan varmuudella tietää, kuka tai keitä kuvissa todellisuudessa esiintyy.

- Kännykän lähettämässä kuvassa voi näkyä myös ihminen, joka ei liity mahdolliseen rikokseen millään tavalla.

Vanhemman konstaapelin mukaan varastetusta älypuhelimesta omistajalle tihkuva tieto kannattaakin luovuttaa sosiaalisen median tuhatpäisen raadin sijaan mahdollisimman pian poliisille. Jos puhelimen katoamisesta on tehty rikosilmoitus, poliisi voi hyödyntää kuvia esimerkiksi todistusaineistona tai osana esitutkintaa.

- Tarvittaessa poliisi voisi myös omien tietojensa kautta ryhtyä selvittämään, kuka kuvissa näkyy.

Vaikka varastetulla puhelimella tulleita kuvia alkaisi tulla puhelimen oikealle omistajalle, hänellä ei Laitisen mukaan ole lähtökohtaisesti oikeutta lähteä niitä julkaisemaan.

- Kuvien ottajalla on tekijänoikeus kuviin, olkoonkin että kyseessä on rikoksen kautta saatu tallennusväline.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.