Haluaisitko asua jousitetussa kerrostalossa? "Mielikuvitusta jos käyttää, voi tuntea pientä värähtelyä"

Vihdinkadulle Lahden Asemantaustaan rakennetut neljä upouutta vuokrakerrostaloa näyttävät päälle päin ihan tavallisilta asuintaloilta. Kaikki on kuitenkin tehty jousien päälle, jotta noin 30 metrin päässä kulkevan rautatien liikenne ei tärisyttäisi rakennuksia.

Lahti on ensimmäinen paikkakunta, jossa jousien avulla vaimennetaan junaliikenteen aiheuttamaa tärinää. Ennen Lahtea on samaa tekniikkaa sovellettu vain Kauniaisissa, ja sielläkin kyse on maantieliikenteen haittojen torjumisesta.

Talojen rakennuttaja on VVO-yhtymä oyj.

Jokaisen talon anturan ja alapohjan välissä on 48 jämäkkää kierrejousipakkaa metallikuorien sisällä. Kuorissa olevat raot antavat teräsjousille noin kolmen senttimetrin liikkumavaran eli sen verran maa saisi tärähtää ennen kuin jousitus olisi pohjassa.

Talot rakentavan YIT Rakennus oy:n vastaava mestari Tommi Kumpulainen vakuuttaa, että todellisuudessa jousipakan liike on paljon pienempi.

- Se ei liiku edes milliä.

Jouset painuivat kahdeksan millimetriä alaspäin, kun rakennuksen koko paino oli niiden päällä. Kukin talo painaa 3 500 tonnia.

Lahdessa on ennenkin torjuttu junaliikenteen tärinää muun muassa rakentamalla ponttiseiniä tai käyttämällä talojen alla riittävän paksuja paaluja. Rakennuksen jousittaminen on niitä järeämpi keino.

Liikenteen tärähtelyvaikutus riippuu maaperän laadusta. Vihdinkadun-Moisionkadun kohdalla maa on kosteaa savea, joka kestää raskaiden junavaunujen aiheuttamaa tärinää huonosti.

- Tässä tapauksessa jousitus oli ainoa vaihtoehto, perustelee suunnittelija Olli Laivoranta turkulaisesta konsulttitoimisto Promethor oy:stä.

Myös Laivoranta sanoo, ettei asukas käytännössä huomaa elävänsä kierrejousien päällä. Hän on itse käynyt yhdessä uusista rakennuksista testaamassa, tuntuuko ohikulkeva junaliikenne talon rakenteissa.

- Mielikuvitusta jos käyttää, voi tuntea pientä värähtelyä, mutta se on tosi pientä.

Jousitus on tehty vain asumisviihtyvyyden takia. Rakennus ei junien jyskeestä kärsisi vaikka talon pohjassa ei tärinänvaimentimia olisikaan.

Jouset asettavat rakentajalle omat vaatimuksensa. Maanvarainen sokkeli ja ulkovarastot eivät saa koskea jousitettuun runkoon, koska muuten tärinänvaimennus ei toimisi.

Harvinaisella rakenneratkaisulla on myös hintansa. Olli Laivorannan mukaan Vihdinkadun tontti ei monille rakentajille kelvannut juuri maan värähtelyyn liittyvien kustannusten vuoksi.

VVO-Kotikeskuksen aluepäällikkö Pertti Vuorinen arvioi, ettei jousitusratkaisu lisää rakentamiskustannuksia merkittävästi.

- Ei voi sanoa, että sitä vuokralaisilla maksatettaisiin.

Kaavoittaja määrää, milloin rakennuksissa on otettava huomioon liikenteen aiheuttama tärinä. Määräyksiin turvaudutaan, jos yksityisen konsulttifirman tekemät tärinämittaukset antavat niihin aihetta. Teknologian tutkimuskeskus VTT oy on ohjeistanut, millainen maan liike vaatii taloissa erityisiä rakenneratkaisuja.

Lahdessa kaikki radanvarren uudet kaavat sisältävät tärinämääräyksiä. Sellaisia löytyy esimerkiksi Tornatorin ja Moisionkadun alueiden kaavoista. Rakennusvalvonnan tehtävä on seurata, että määräyksiä noudatetaan.

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ei ole huomannut, että rakentajat kaihtaisivat rautatien lähistön tontteja tärinäherkkyyden vuoksi.

- Meillä on rakentamisessa meluntorjunnan ja muidenkin asioiden puolesta niin paljon haasteita, että tämä (so. tärinä) on vain yksi tekijä niiden joukossa.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut