Epäillyn putkapahoinpitelyn käsittely jatkui Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa todistajien kuulemisella - videotallenteella poliisin nähdään heilauttavan kättään rajusti kohti uhrin vartaloa, katso kooste videosta

Aiemmin keskiviikkona käräjillä kuultiin uhrien ja syytettyjen lausunnot sekä nähtiin valvontakameran tallenne putkan tapahtumista.

Oikeudenkäynti jatkui perjantaina todistajien kuulemisella ja loppulausunnoilla. Annika Pitkänen

Katja Pyörälä

Hämeen poliisin kahden poliisiputkan vartijan ja yhden poliisin oikeudenkäynti jatkuu perjantaina Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa todistajien kuulemisella ja loppulausunnoilla. Törkeän pahoinpitelyn syyte koskee vuoden 2019 helmikuussa tapahtunutta voimankäyttötilannetta Lahden poliisiaseman putkassa.

Oikeudenkäynnin esitutkintamateriaalin salailu on herättänyt huomiota ja poliisin luottamuksellisuuden kyseenalaistamista. Tutkinnanjohtaja Tapio Mäkinen on perustellut salassapitoa viranomaistoiminnan julkisuutta koskevilla lakipykälillä. Prosessioikeuden dosentti Markku Fredman ei allekirjoita tutkinnanjohtajan tulkintaa.

ESS seuraa oikeuskäsittelyä paikan päältä. Päivitykset oikeussalista on lisätty tähän juttuun. ESS teki myös koosteen valvontakameratallenteesta. Poliisiaseman tapahtumat näkyvät valvontakameroiden tallenteissa päivämäärällä 3.2.2019. ESS on sumentanut videon, jotta siinä näkyvien ihmisten henkilöllisyys ei paljastu. Uhrin ja syytettyjen lisäksi videolla näkyy myös henkilöitä, joita ei epäillä rikoksesta. Oikeuden puheenjohtaja kysyi epäillyn törkeän pahoinpitelyn uhrin kantaa videoaineiston luovuttamiseen tiedotusvälineille. Hän ei vastustanut tallenteiden luovuttamista.

Käsittely alkaa kello 9.30

Tuomari täsmentää istunnon alussa, että edellisenä keskiviikkona käsittelyssä nähdyt valvontakameran videotallenteet ovat asianomistajan, eli uhrin niin halutessa jaettavissa julkisuuteen, koska oikeuskäsittely on julkinen. Uhri antaa suullisen suostumuksensa tallenteiden jakamiseen esimerkiksi tiedotusvälineille.

Tämän päivän käsittelyssä kuullaan kolmea todistajaa. Todistajia kuullaan putkan tapahtumista ja uhrin elvytystoimista.

Ensimmäinen todistaja kutsutaan saliin. Poliisina pitkään toiminut todistaja kertoo, että hän oli tapahtuman aikana alusta loppuun mukana lähtien siitä hetkestä, kun laitokselle tiedotettiin tuotavan aggressiivista asiakasta. Radiossa oli pyydetty ”lisäkäsiä” putkan purkutilaan, minkä vuoksi todistaja oli paikalla. Maijan kuljetusoven avautuessa kiinniotettu asiakas oli todistajan mukaan yrittänyt rynnätä ulos autosta, ja useat henkilöt olivat joutuneet pidättelemään häntä.

-En muista, olivatko asiakkaan kasvot veressä hänen saapuessaan laitokselle. Kun häntä lähdettiin kuljettamaan putkaan alkurysyn jälkeen, jäi betoniin verijälkiä. Hänet painettiin maijasta ryntäämisen jälkeen maahan, mikä on tavallista aggressiivisten asiakkaiden kohdalla.

Todistaja kertoo asiakkaan olleen sekavana, ja sekavassa tilassa hänen vastusteluihinsa jouduttiin käyttämään tavallista enemmän voimaa. Hän ei osaa kuvailla, kuinka monta viranomaista oli ottamassa asiakasta vastaan, mutta heitä oli useita.

-Sanotaan, että hullulla on hullun voimat – se ei tarkoita, että henkilö on hullu, mutta että hänen taltuttamisensa on tavallista vaikeampaa.

Hän ei tiedä, miksi asiakas oli alun perin otettu kiinni. Todistajan kuuleman mukaan laitoksen tiloja oli jouduttu pesemään verestä tapahtumien jälkeen. Hän itse ei ollut huomannut asiakkaan vuotavan verta ulkoa putkaan kantamisen aikana.

Putkassa patjan päälle asettamisen aikaan todistaja oli vierestä seuraamassa, kun bodycuff-valjaat laitettiin päälle. Tuolloin asiakkaan käsiraudat oli otettu irti, ja vastustelu alkoi.

Asiakasta oli pidetty valjaiden laittamisen aikana paikoillaan raajoista usean miehen voimin ”useita, useita minuutteja”, koska asiakas oli vastustellut niin kovasti. Todistaja oli pidellyt asiakkaan vasenta kättä ja osallistunut asiakkaan elvytykseen tämän mentyä elottomaksi.

-Ymmärtääkseni järjestysmies oli tehnyt ilmoituksen ja ottanut asiakkaan kanssa yhteen jo kaupungilla. Putkassa asiakas välillä huusi, välillä itki ja välillä nauroi. Tunteet heittelivät laidasta laitaan. Minun havaintoni mukaan asiakkaalle ei ole tehty mitään muuta kuin pidetty kiinni.

Putkaan tuotu defibilaattori ei ollut antanut sähköiskuja. Ambulanssin saapuessa asiakkaalle oli tehty huumausainepikatesti, ja tulos oli ollut negatiivinen.

Todistaja kertoo asiakkaan kiinnipitotapahtuman olevan toinen kaltaisensa hänen uransa aikana.

-Asiakkaalla ei tuntunut olevan normaaleja kipukynnyksiä, jotka yleensä tulevat vastaan kiinniottotilanteissa.

Uhrin edustaja esittää kysymyksiä ensimmäiselle todistajalle

Todistaja kertoo, ettei hän usko, että asiakas olisi voinut huutaa, jos hänen happensa oli ollut loppumassa. Hän kertoo huutamisen loppuneen vasta, kun fyysinen vastaanpaneminen oli päättynyt. Hän ei osaa kuvailla, mistä kohti uhrin kasvoja olisi vuotanut verta.

-Betonissa oli verilammikko, josta on edelleen tummat jäljet näkyvissä, hän sanoo.

Hän toistaa, että hänen näkemystensä mukaan voimakeinojen käyttö oli ollut vain vastarinnan murtamisen keino. Vartijoiden ja poliisin käyttämien keinojen lopettaminen ei ollut tullut hänen mieleensä tapahtumaa seuratessa. Hän ei ole havainnut liiallista voimankäyttöä.

-Voimakeinoja käytetään niin kauan, kuin vastarinta jatkuu ja asiakas saadaan turvallisesti – esimerkiksi tässä tilanteessa putkaan. EI ole poikkeuksellista, että kipuja tai vammoja syntyy asiakkaalle tai poliiseille voimankäyttötilanteissa.

Oman painon hyväksi käyttäminen on tavallista asiakkaiden taltuttamisessa.

-Käytäntö on tuttu tilanteista, joissa olen itse joutunut painimaan. Pyritään tietenkin pääsemään asiakkaan päälle taltuttamaan vastarinta.

Protokollan mukaan vammoja ja kiputilanteita on vältettävä, ja taltuttamisessa on aina kyse niin asiakkaan tai kohdehenkilön kuin poliisinkin turvallisuudesta. Aggressiivinen kohdehenkilö pyritään taltuttamaan aina mahdollisimman nopeasti. Todistajan mukaan asiakkaaseen käydään käsin kiinni, jottei jouduttaisi käyttämään muita keinoja taltuttamiseen, kuten pamppua tai kaasua.

-Asiakas käännettiin selälleen heti, kun vastarinnan tekeminen loppui. Voimankäyttö loppui siihen välittömästi. Mielestäni tilanteessa ei olisi voitu toimia millään muilla tavoilla kuin siinä toimittiin. On vaikea ennustaa, mitä olisi tapahtunut, jos asiakas olisi kannettu putkaan riehumaan

Todistaja tarkentaa laitoksen defibilaattorin jättävän sydämen käynnistävän sähköiskun antamatta, jos se ei havaitse sille tarvetta. Sen vuoksi laitetta ei ollut käytetty.

Todistaja katsoo valvontakameran videotallenteen

Todistajaa pyydetään kertomaan videotallenteen tapahtumista, jotka kestävät 8-10 minuuttia.

-Taltuttamistilanteille ei voi kertoa keskimääräistä aikaa. Ne vaihtelevat puolestatoista minuutista jopa puoleen tuntiin. Tämä tapahtuma oli urallani erikoinen, koska asiakasta oli taltuttamassa niin monta henkilöä.

Videotallenteella viisi virkamiestä asettuu taltuttamaan putkaan tuotavaa asiakasta. Selän päälle asettuvan poliisin nähdään heilauttavan kättään rajusti kohti uhrin vartaloa kolmesti. Videolla ei näy, onko poliisin käsi nyrkissä tai mihin kohtaan vartaloa iskut osuvat. Todistaja kertoo olevansa videolla tapahtuman kulkua seuraamassa.

-Asiakas on nyt hallinnassa, ei siihen lisäkäsiä tarvinnut, hän sanoo, kun kysytään, miksei hän osallistu tilanteessa auttamiseen.

Bodycuff-valjaiden asettaminen tuntuu kestävän kauan, mikä todistajan mielestä johtuu siitä, että asiakas tekee vastarintaa. Uhri näyttää liikkumattomalta, mutta valjaiden jalkakahleita asettaessa tapahtuu pientä liikettä.

Miltei heti, kun valjaat on saatu asiakkaan päälle, hänet käännetään kylkiasentoon. Patjaan jää veriläikkä siihen, missä uhrin pää oli valjaiden laittamisen ajan. Todistaja on toisena paineluelvytysvuorossa.

Yksi poliisimies poistuu putkan ulkopuolelle soittamaan hätäkeskukseen. Videon aikana putkassa on välillä kymmenenkin virkamiestä, joista viisi osallistuu vuorottain asiakkaan taltuttamiseen.

Kuullaan toista todistajaa

Illan aikana kenttäjohtajana toiminut todistaja kertoo, että jo purkutilassa asiakas oli ollut ”pyhää raivoa täynnä”. Hänen tietonsa mukaan asiakkaasta oli tehty ilmoitus Vapaudenkadulla.

-Aivan järjetöntä riehumista. Välillä hän uhkasi tappaa kaikki. Valjaiden laittamiseen saakka asiakas raivosi ja meni sitten yhtäkkiä tajuttomaksi.

Todistaja itse ei ollut tarkastanut poliisiauton kuljetustilaa, mutta yksi tilanteessa mukana olleista oli kertonut menevänsä pesemään sitä. Todistaja ei tiedä, oliko kuljetustilassa verta vai jotain muuta likaa.

Toinenkin todistaja sanoo, ettei uhrilla tuntunut taltuttamistilanteessa olleen kivuntunnetta lainkaan. Voimakeinojen käyttö oli hänen mielestään koulutuksen mukaista. Myös asiakkaan selän päälle asettuminen oli hänen käsityksensä mukaan ohjeiden mukaista.

-Kohdehenkilö yritti välillä vetää käsiään nahkoineen raudoista pois. En ole koskaan ennen nähnyt sellaista. Tappouhkaukset jatkuivat loppuun saakka. En havainnut kenenkään tekevän muuta kuin aloillaan pitämistä. Putkassa oli kiinnipitäjien lisäksi seisoskelijoita, jotka olivat ehkä aiemmin poliisitilanteessa mukana mutta jäivät sitten seuraamaan tilannetta. Bodycuff on virallinen hallintamuoto putkassa. Käsiraudoissa asiakasta ei voi jättää yksin putkaan. Asiakkaalle on pakko tehdä henkilötarkastus aina, ennen kuin hänet jätetään säilöntätilaan.

LISÄYS: Asiakas voidaan jättää kahleitta putkaan, jos hän rauhoittuu oma-aloitteisesti.

Käsittely jatkuu partionjohtajan kuulemisella

Lounastauon jälkeen käsittelyssä kuullaan kolmatta todistajaa, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus poliisityöstä. Hän oli tapahtumailtana partionjohtajana.

Partion aikana Teerenpelin järjestyksenvalvoja oli pysäyttänyt hänet partiokaverinsa kanssa ja kertonut ongelmista asiakkaan kanssa. Asiakas oli otettu kiinni ja todettu, että hänet olisi tarpeellista kuljettaa pääpoliisiasemalle.

-Sitä voisi kuvailla oravanpyöräksi. Kuljetustilassa asiakas välillä itki, välillä huuteli koko matkan ajan. Jo auton kuljetustilassa asiakkaan kasvoissa oli havaittavissa verta.

Todistaja kuvailee poliisiasemalla vastaanottamassa ollutta väkimäärää riittäväksi. Poliisiaseman purkutilan betonilattian karheus lienee todistajan mukaan aiheuttanut runsaan verenvuodon.

-Kun kohdehenkilö on maassa makuullaan, poliisi pyrkii yleisesti painollaan hallitsemaan henkilön liikkeitä. Lapojen kohdalta painaminen on oikea tapa painolla hallitsemisessa.

Taltutustilanteessa kohdehenkilö pyritään aina saamaan vatsalleen, jotta hallintaotteiden käyttö olisi onnistunutta. Todistajan mukaan uhrin kasvot eivät olleet putkan patjaa vasten, vaan pää oli käännetty sivulle.

Lääkärin lausunnon mukaan uhrille aiheutunut hapenpuutostila olisi johtunut siitä, että päätä olisi painettu patjaa vasten. Todistaja ei halua kommentoida lausuntoa.

-Koko urani aikana ei kukaan ole laittanut niin pitkään ja niin voimakkaasti hanttiin, todistaja kertoo.

Videolla näkyviä kolmea rajua liikettä todistaja kuvailee lyönninomaisiksi. Syytetty on itse sanonut tehneensä liikkeet saadakseen työtilaa ahtaassa putkassa.

-Uskon, että poliisilla oli tarkoitus niiden liikkeiden tekemiseen. Ne eivät kuitenkaan kuulu voimankäyttöliikkeisiin. En lähde arvioimaan liikkeiden tarkoituksia, mutta luotan alaisiini.

Partionjohtajana todistaja arvelee itse olleensa tilanteen johtajana. Hän itse soitti hätäkeskukseen, kun asiakas todettiin tajuttomaksi. Toisen soiton hän teki silloin, kun uhri ei hengittänyt.

Lyönteihin puuttuminen

Todistajan mielestä hän ei olisi ehtinyt hektisessä tilanteessa puuttua alaisensa lyönninomaisiin liikkeisiin.

-Ei oikeus tiedä, olenko puuttunut asiaan jälkikäteen. Olemme käyneet asian läpi myöhemmin vuoropalaverissa. Ei kukaan ehdi niissä sekunneissa puuttua yhtään mihinkään.

Asian puimisesta ei tullut seurauksia, vaan käsittely jäi todistajan ja lyönnit suorittaneen alaisen väliseksi. Hän ei myöskään tiedä, onko asiasta tullut muita seurauksia ennen syytteiden nostamista.

Asianomistaja kyseenalaistaa uhrin asettamisen putkan patjalle liian rajuna käsittelynä. Kasvojen osuessa patjaan siihen syntyy verisiä jälkiä. Todistajan näkemyksen mukaan toimenpide oli tavallisten käytäntöjen mukainen. Videolla nähdään, kuinka todistaja ei puutu kolmeen lyöntiin, mutta ei toisenkaan poliisin epäasialliseen käyttäytymiseen, kun tämä pomppii uhrin jalkaterien päällä.

-Tilassa oli paikalla myös vuoron kenttäjohtaja, joka on minun esimieheni. Hänkään ei puuttunut asiaan, todistaja toteaa.

Syyttäjän ja asianomistajan loppulausunnot

Kolmannen todistajan kuulemisen jälkeen käsittelyssä pidetään lyhyt tauko, jonka jälkeen edetään loppulausuntoihin. Lausunnoissa tehdään kannanotto syytteisiin, osallisten vastuukysymyksiin ja seurauksiin.

Syyttäjän mukaan erityisesti lääkärin asiantuntijalausunto uhrin hapenpuutostilan syntymisen syystä viittaa liialliseen voimankäyttöön. Asiakkaalle on syntynyt hengenvaarallinen tilanne, minkä vuoksi tapahtuma täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

-Valvontatallenteesta ei näy, että uhri rimpuilisi, kun häntä kuljetetaan putkaan. Väitän, että jos hänen kasvonsa olisivat olleet valokuvien mukaisessa kunnossa jo autosta pois otettaessa, verto olisi näkynyt tallenteella jo aiemmin. Vammat ovat mielestäni syntyneet putkassa, syyttäjä toteaa.

Uhrilla ei ollut aiempaa rikostaustaa, ja hänen käsittelyssään oli mukana välillä kymmenenkin koulutettua ja konfliktitilanteita kokenutta virkamiestä.

-Tarvittiinko ruumiinrakenteeltaan selvästi heiveröisempää asianomaista taltuttamaan niin monta raavasta vartijamiestä? En näe, että näin pitkä painaminen olisi ollut tarpeellista. Uhrin kova huutaminenkin lienee tällaisessa tilanteessa normaali reaktio.

Asianomistajan näkemyksen mukaan syytetyt vastaajat olisi tuomittava törkeästä pahoinpitelystä. Asianomistaja nostaa esille käsittelyssä kuultujen todistajien lausunnot ja pyytää käräjäoikeutta harkitsemaan todistajille annettavaa painoarvoa, sillä heitä on mahdollista syyttää rikoksesta tästä samasta tapauksesta myöhemmin. Mahdollisuus johtuu videotallenteella nähtävistä toimista.

-Jää sellainen tunne, että ainoa näyttö, johon voimme luottaa, on videotallenne.

Syytettyjen loppulausunnot

Syytetyn poliisin mukaan lyöntien vahingollisuudelle ei ole näyttöä. Kyseessä on ollut avokämmenellä tapahtunut lyönti tilan saamiseksi. Syytetty sanoo, että jos lyönnit olisi tehty nyrkillä, olisi uhrilla ollut niistä jälkiä kyljessään. Videolta ei syytetyn mukaan voida päätellä hänen toimiensa johtaneen asiakkaan tajunnan menettämiseen. Mitään rikosta hänen osaltaan ei ole tapahtunut, eikä hän ole rikkonut virkavelvollisuuden normeja. Syyte olisi hylättävä.

-Kyseessä on ollut lainmukainen virkatoimien suorittaminen säilöönottotarkastuksen avustamisessa. Asiakkaan käyttäytyminen on edellyttänyt voimakeinojen käyttöä ja menettelyt ovat olleet täysin oikeaoppisia. Ensisijainen korvausvelvollisuus olisi valtiolla, jos korvausperuste olisi olemassa.

Syytetty esittää, että korvausvaatimuksiin myönnyttäisiin muutamilla sadoilla euroilla. Osan korvausvaatimuksista hän esittää hylättäväksi, koska niille ei ole esitetty selvityksiä.

Toinen syytetty vartija esittää, että asianomistajan vammat olisivat syntyneet jo ennen putkaan joutumista. Hän asettaa myös kyseenalaiseksi sen, että asianomistaja olisi joutunut putkassa tapahtuneen käsittelyn seurauksena varmistettavasti elottomaksi. Asianomistajan verestä löytyneet lääkkeet ja muutama päivä ennen tapahtumia käytetty kannabis sekä rimpuilusta aiheutunut väsyminen ovat syytetyn mielestä mahdollisia osatekijöitä tajunnan menettämiseen. Syytetty kiistää omalla toiminnallaan aiheuttaneensa asianomistajalle hengenvaaraa.

-Tahallisuuden osalta on mahdotonta tapahtuman kaltaisessa tilanteessa arvioida, missä vaiheessa selästä painaminen olisi ollut liiallista. Molemmat syytteet olisi hylättävä.

Kolmannen syytetyn mukaan hänen syytteilleen ei ole esitetty minkäänlaista näyttöä. Häntä syytetään asianomistajan painamista polvella pään kohdalta. Koska taltuttamistilanteissa voi syntyä vammoja niin asiakkaille kuin poliiseillekin, on asianomistajalle aiheutuneita vammoja katsottava pikemminkin tapaturman seurauksina.

-Jos esimies ei ole puuttunut toimintaan ja laiminlyönyt näin tehtäviään, ei alempi virkamies voi joutua edesvastuuseen. Hänen on voitava luottaa esimiestensä arviointikykyyn ja keskittyä hoitamaan omia tehtäviään.

Syytetyt vartijat ovat olleet virasta pidätettyinä oikeuskäsittelyn ajan, syytetty poliisi tapahtumasta lähtien. Syyttäjä ja asianomistaja esittävät rangaistukseksi kahden vuoden ehdollista vankeutta. Oikeuskäsittely jatkuu perjantaina 4. syyskuuta kello kymmenen tuomioiden antamisella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.