Osa nuorista erottaa netissä totuuden valheesta paremmin kuin vanhempansa, uskovat suomen kielen opettajat.
Asiasta keskusteltiin lauantaina Lahden Kannaksen lukiolla äidinkielen opettajien talvipäivillä. Faktantarkistusta Suomessa ja Yhdysvalloissa tutkinut toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoi opettajille, miten monin tavoin valheita netissä voidaan levittää.
Luennon jälkeisessä keskustelussa Vehkoo halusi kuulla opettajilta, onko nuorissa tulevaisuus. Opettajat olivat osin toiveikkaita.
Espoolainen Meri-Tuuli Varama kertoi yleisöä rohkaisseen esimerkin kotoaan. Hän oli maininnut nettijulkaisun, joka oli kiinnittänyt hänen huomionsa. Tytär oli oikaissut äitiään: "Mutsi hei, se on trolli!"
Opettajien ohella myös Vehkoo kuunteli Varaman kertomusta tyytyväisenä. Muuten hänen sanomansa oli synkempi.
– Olen hieman kyynistynyt, ja puheeni saattaa kuulostaa masentavalta, hän avasi esityksensä.
Vehkoo kertoi opettajille samoja asioita, joista hän on kirjoittanut ja puhunut useissa yhteyksissä aiemmin: valeuutisista, keskusteluja provosoivista trolleista, sosiaalisen median valeprofiileista ja muista niin sanottua disinformaatiota aiheuttavista internetin ilmiöistä.
Viesti opettajille oli selvä:
"Olemme kadottamassa otettamme todellisuudesta."
"Journalismia on todella helppo imitoida verkossa. Muoto on niin yksinkertainen."
Toimivan valeuutisen muoto on on helppo: tunteisiin vetoava otsikko ja siinä hiven totuutta tuomassa uskottavuutta.
Vehkoo mainitsi, että valetiedon levittäjät kehittävät koko ajan uusia menetelmiä. Kun aiemmin valeuutiset olivat harmittomampia, esimerkiksi julkkisjuoruja, nyt niillä on usein poliittinen päämäärä. Vehkoon mukaan toimittajillekin valkeni vasta viime vuoden aikana, miten vakavasta asiasta on kyse. Turvapaikanhakijoiden määrän dramaattisen nousun aikoihin myös valeuutiset ja nettitrollit lisääntyivät nopeasti.
Vehkoo kertoo väärän tiedon vastustamisen olevan vaikeaa osin siksi, että ihmiset valikoivat mielellään lähteitä ja "uutisia", jotka vahvistavat heidän omia näkemyksiään. Kukaan ei hänen mukaansa ole immuuni niin sanotulle vahvistusharhalle.
"Ihmiset ovat erittäin puolueellisia asioissa, jotka ovat heille tärkeitä."
Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Perttu Kauppinen esitti Vehkoolle vastauspuheenvuoron. Molemmat korostivat perinteisen median merkitystä.
"Tiedon välittämisen monopoli on murtunut jo jokin aika sitten", Kauppinen totesi.
"Medialla on aina vastuu yleisölleen. Jos lehteen ei luoteta, sitä ei luetakaan."
Luennon jälkeen Vehkoo totesi ESS:n haastattelussa, että perinteinen "ote todellisuudesta" ei enää ole mahdollinen.
"Yhtenäiskulttuuri on mennyttä, se on pirstoutunut. Emme voi palata siihen aikaan", hän sanoi.
"Minun on pakko elää toivossa, että suurimmalle osalle ihmisistä voidaan vakuuttaa, mitkä asiat ovat mielipiteitä ja mitkä todennettuja faktoja."