Päivittäin käytössä jopa 20 kosmetiikkatuotetta: cocktailin terveysvaikutuksia ei vielä täysin tunneta

Nykymieskin saattaa käyttää helposti vähintään kymmentä kosmetiikkatuotetta päivässä. Colourbox

Elina Jäntti

Kuinka montaa eri kosmetiikkatuotetta käytät päivittäin? Lasketaanpa naisen joka-aamuinen tuotearsenaali. Vartaloon: suihkugeeliä, jalkarasvaa, vartalovoidetta, deodoranttia, hajuvettä. Hiuksiin: sampoota, hoitoainetta, hiuksiin jätettävää hoitoainetta, muotovaahtoa, muotoiluvahaa, hiuslakkaa.

Kasvoihin: seerumia, päivävoidetta, peitevoidetta, meikkivoidetta, puuteria, silmänrajauskynää, luomiväriä, ripsiväriä, kulmakynää ja huulipunaa.

Yhteensä kaksikymmentä tuotetta, joista jokainen voi sisältää useita kymmeniä eri kemikaaleja.

Miehet pärjäävät ehkä vähemmällä, mutta myös miehet käyttävät kosmetiikkaa entistä enemmän.

Mutta onko tämä niin kauheaa? Eivätkö kaupoissa myytävän kosmetiikan ainesosat ole turvallisia ja huolella testattuja?

– Vaikka kosmetiikan raaka-aineet ovat laissa sallittuja, kemikaalien pitkäaikais- ja yhteisvaikutuksia ihmiseen ja luontoon voimme vain arvailla. Meillä on lisääntyvässä määrin muun muassa kosmetiikka-allergioita ja kemikaaliyliherkkyyttä, jotka voivat johtua lisääntyneestä kemikaalialtistuksesta, kosmetiikka-asiantuntija ja tutkija Päivi Kousa sanoo.

Kousa tekee väitöskirjaa kemian opettamisesta. Tämän lisäksi hän on sekä kemian että biologian opettaja, estenomi ja farmaseutti.

Kemikaalicocktail muodostuu siitä, että altistumme arjessa useille eri kemikaaleille, joita on muun muassa ilmansaasteissa, elintarvikkeissa, lääkkeissä ja tekstiilien pintakäsittelyaineissa.

Kosmetiikan kemikaalit ovat vain pieni osa kemikaalikuormaa, mutta mitä runsaammin kosmetiikkaa käyttää, sitä enemmän omaa kemikaalicocktailiaan lisää.

Useimmille kosmetiikan kemikaaleista ei ole näkyvää haittaa. Kousa muistuttaa, että kaikkia vaikutuksia ei voi silmillä nähdä.

– Luonnosta löytyy koko ajan sinne kuulumattomia kosmetiikan ainesosia, jotka vaikuttavat haitallisesti vesieliöihin. Esimerkiksi jätevesien kosmetiikkajäämät siirtyvät planktoniin ja saattavat ravintoketjun myötä kiertää takaisin lautasellemme vaikuttaen esimerkiksi hormonitoimintaamme.

Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että Euroopan unionin maissa myytäville kosmetiikkatuotteille tehdään turvallisuusarviointi ennen niiden myyntiin saattamista.

Jos esimerkiksi deodorantin tai hiuslakan yksittäisen ainesosan turvallisuutta ei voi varmistaa, ainesosaa ei saa käyttää kosmetiikassa. Teknokemian yhdistyksen mukaan turvallisuusarvioinneissa huomioidaan myös aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset.

Tieto terveydelle haitallisista kemikaaleista siirtyy silti käytäntöön hitaasti.

– Jos jonkin ainesosan haitallisuutta epäillään, kieltäminen voi viedä vuosikausia. Hyvä esimerkki ovat hapetehiusväriaineet, joiden turvallisuusarvioinnit ovat edelleen kesken, vaikka niistä on varoitettu jo 1950-luvulla. Viranomaiset ovat käsitelleet asiaa vuosia.

Hapetehiusvärejä ovat kaikki kesto- ja kevytvärit.

Myös kemikaalien yhteisvaikutusten tutkiminen on vaikea alue. Moni tutkija ja lääketieteen ammattilainen arvelee, että yleistyneet sairaudet ja vaivat, kuten syövät ja hedelmättömyys, voisivat liittyä kemikaalien aiheuttamaan kuormaan ja kemikaalien signaaleihin, jotka käyttäytyvät elimistössä hormonien tavoin.

Yksittäisten kemikaalien osuutta tai tiettyjen kemikaalien yhteisvaikutuksia on silti vaikea osoittaa, koska muutkin asiat vaikuttavat sairastumisiin.

Kosmetiikan kemikaalit aiheuttavat aika ajoin kohua. Esimerkiksi älypuhelimeen ladattava, kotimainen, kemikaalikriittinen Cosmethics-sovellus toi alkuvuodesta esille, että kiellettyä PHMB-säilöntäainetta sisältävää kosmetiikkaa myydään yhä Suomessa.

PHMB kiellettiin kosmetiikassa vuonna 2015, sillä sen epäillään aiheuttavan syöpää.

Kosmetiikkalaissa on kuitenkin jonkin verran tulkinnanvaraa, eikä se aina yksiselitteisesti kiellä haitallisiksi epäiltyjä aineita.

Joistakin kemikaaleista liikkuu myös vääriä käsityksiä: esimerkiksi kaikkien parabeenisäilöntäaineiden käyttöä kosmetiikassa ei ole kielletty.

Kousa muistuttaa, että jos tuotteessa ei käytetä parabeeneja, siinä on usein jokin muu säilöntäaine, joka on haitallinen terveydelle ja ympäristölle.

Kuluttajalla ei ole syytä hysteriaan, mutta jos on huolissaan terveydestä ja ympäristöstä, kosmetiikan käyttöä voi Kousan mukaan järkevöittää.

– Käyttämänsä kosmetiikan määrää voi vähentää miettimällä, mitä tuotteita todella tarvitsee ja mitä ilmankin voisi olla.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut