Yhtymäkokous hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen, kokoomuksen lahtelaiset edustajat uhmasivat kaupungin ohjeistusta ja äänestivät puolesta

Suuri osa hyvinvointiyhtymän omistajakunnista oli myös etukäteen kannattanut yhteisyrityksen perustamista. Lahti ei. Kuva: Mirja Hussain

Vili Uuskallio, Terhi Säynäjärvi, Kimmo Kangas

Päijät-hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous on äänestänyt aamulla alkaneessa kokouksessaan perusterveydenhuollon yhteisyrityksen perustamisesta. Sitä vastaan äänesti kaksi ja sen puolesta kahdeksan kuntaa.

Lahden edustajista kokoomuksen Terttu Pohjolainen ja Francis McCarron äänestivät yhteisyrityksen puolesta. Ennen äänestystä Lahden yhtymäkokousedustaja Markku Karjula (kesk.) poistui kokouksesta, jolloin hänen äänimääränsä jaettiin Lahden muille edustajille. Näin ollen yhteisyrityksen puolesta äänestäneiden kahden kokoomuslaisen yhteenlaskettu äänimäärä kasvoi viidellä. 

 SDP:n lahtelaisedustajat Pekka Komu ja Erkki Nieminen jättivät yhtymähallituksen päätökseen eriävän mielipiteen. 

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola kommentoi äänestystulosta tuoreeltaan.

- ­Olen erittäin tyytyväinen. Tämä on maakunnan kannalta hyvä ratkaisu, prosessi on ollut raskas, mutta nyt pääsemme eteenpäin.

Erkki Nieminen kertoi ennen kokousta, että edustajat ovat saaneet tiukan ohjeistuksen kaupunginhallitukselta. Hän ei tuolloin osannut sanoa, syntyykö päätös yhteisyrityksestä kokouksessa vai ei.

- Minut valittiin tekemään hylkäysesitys ja mahdollisesti eriävä mielipide.

Nieminen sanoi, että häntä närästää yhteisyrityksessä eniten se, että yksityisellä olisi enemmistö omistuksesta. 

- Huhujen mukaan Mehiläisen verot eivät jää Suomeen.

Hollolan edustaja ja hyvinvointiyhtymän hallituksen jäsen Jari Ronkainen (ps.) harmitteli ennen kokouksen alkua, ettei ollut ehtinyt käydä Lahden perussuomalaisille puhumassa yhteisyrityksestä. Lahden perussuomalaiset eivät kannata yritystä, mutta hollolalaiset kannattavat.

- Päätökset pitäisi tehdä faktapohjalta. Toimintaa on paljon ulkoistettu jo 15 vuotta sitten, ei terveysasemien toimintaa saada yhtäkkiä omaksi toiminnaksi. 

Myös Asikkalan perusuomalaiset kannattavat yhteisyritystä. 

- Minua huolestuttaa eniten, miten palveluille käy, jos yhteisyritystä ei tule, sanoi kokousedustaja Mira Nieminen (ps.).

Yhtymäkokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta päätettiin tällä kerralla ilman äänestyksiä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Francis McCarron (kok.) ja varapuheenjohtajaksi Pekka Komu (sd.) Lahdesta.

– Kun saatiin tämä pykälä hoidettua näin hyvin, eteenpäin on menty, kokouksen avannut Komu totesi ennen kuin luovutti puheenjohtajan nuijan McCarronille.

HYVINVOINTIYHTYMÄN toimitusjohtaja Marina Erhola totesi äänestystä edeltäneessä puheenvuorossaan, että yhteisyrityksen perustaminen ei olisi ristiriidassa maan hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen kanssa. Hän huomautti, että monituottajamalli sisältyy myös valtakunnalliseen sote-uudistukseen.

- Yhteisyritys ei ole mikään irtiotto. Pidän kärjistyksiä tarpeettomina, Erhola sanoi.

Hankejohtaja Ismo Rautiainen kertoi yhtymäkokousedustajille yhteenvedon siitä, mistä Mehiläisen kanssa perustettavassa avoterveydenhuollon yhteisyrityksessä olisi kyse.

Yhteisyritys ottaisi ensi vuoden alussa hoidettavakseen sote-keskuspalvelut Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä. Toimialuetta voitaisiin laajentaa myöhemmin muualle maakuntaan.

Yhteisyritys parantaisi palvelutasoa merkittävästi ja jopa tavoitteita enemmän.

Avosairaanhoidossa asiakkaan hoito alkaa samana päivänä. Kiireettömän hoidon hoitotakuu olisi seitsemän vuorokautta. Hammaslääkäriin pääsisi yhdeksässä ja suuhygienistille kolmessa vuorokaudessa. Yhteisyritys tarjoaisi asiakkailleen ympärivuorokautisen digiklinikan.

– Kun palveluntuottaja lupaa jatkuvaa yhteydenottomahdollisuutta, se on mahdollista emoyhtiön (Mehiläisen) avulla. Päijät-Hämeen väestöpohjalla tätä ei pystytä ratkaisemaan, Rautiainen huomautti.

Jos yhteisyritystä ei perusteta, yhtenäisen sote-keskusmallin perustaminen siirtyy usealla vuodella.

– Digitaalisten palveluiden käyttö viivästyy. Kunnilla ei ole varaa investointeihin.

Lahden alueella pitäisi käynnistää ulkoistuspalveluiden hankinta.

– Lahdessa voisi olla yksi palveluntuottaja. Käytännössä pitäisi kilpailuttaa kokonaisuudessaan.

– Todennäköisesti vaihtoehtoiset ratkaisut tulevat olemaan esitettyä ratkaisua kalliimpia. Yhtymä ei näissä ratkaisuissa pääsisi vaikuttamaan palveluntuotantoyksikköön, Rautiainen totesi.

KOKOUKSEN EDETESSÄ Erkki Nieminen esitti yhteisyrityshankkeen hylkäämistä. Esityksen mukaan palvelut pitäisi ottaa asteittain omaksi toiminnaksi. Antti Holopainen (vas.) niin ikään Lahdesta kannatti esitystä.

Antti Räsänen (kok.) Padasjoelta kysyi, ”pidättekö pilkkananne yhtymän johtoa”.

- On hävytöntä ja ala-arvoista kääntyä viime metreillä vastaan. On kohtuutonta, että yksi kunta voi käyttää rankkaa ylivaltaa, hän totesi.

Yhtymäkokousedustaja Kristian Forsman (kesk.) Myrskylästä ei nähnyt syytä, miksi yhtymän strategian mukainen esitys hylättäisiin. Terttu Pohjolainen (kok.) Lahdesta sanoi olevansa Lahden kaupunginhallituksen kielteisestä kannasta ”tosi pahoillaan”. Hänen mielestään kyse on rohkeasta uudistamisesta. Hän pyysi yhtymähallituksen näkemystä asiasta.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.) kertoi, että hallitus on käsitellyt asiaa lähes puoli vuotta.

- Näkövinkkeli on ollut se, että asiakas on keskiössä.

- Toivon, että se työ mikä on tehty, kantaisi myös hedelmää.

Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) Lahdesta sanoi pitävänsä yhteisyritystä erittäin järkevänä ratkaisuna.

- Saamme samalla rahalla kuntalaisille parempaa ja enemmän.

POHJAESITYKSEN MUKAAN yhteisyritys perustettaisiin Mehiläisen kanssa ja se vastaisi ensi vaiheessa Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalveluista.

Suunnitelman mukaan Mehiläinen omistaisi yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja hyvinvointiyhtymä 49 prosenttia.

Yhtymäkokous oli jo ennakkoon ajautumassa umpisolmuun. Hyvinvointiyhtymän suurimman omistajakunnan Lahden kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 7-4 vastustaa yhteisyrityksen perustamista.

Suuri osa hyvinvointiyhtymän muista omistajakunnista on selkeästi kannattanut yhteisyrityksen perustamista.

Etukäteen epäselvyyttä on ollut siitä, millaisella kannatuksella pohjaesitys voidaan hyväksyä tai kaataa. Hyvinvointiyhtymän puolelta on katsottu, että pohjaesityksen kaatamiseen vaadittaisiin vähintään puolet äänistä ja kannatusta Lahden lisäksi kolmesta muusta kunnasta. Lahden tulkinta on, että yhtymähallituksen pohjaesitys ei voi Lahden vastustaessa jäädä voimaan, vaikka vastaehdotus ei saisikaan perussopimuksen edellyttämää kannatusta muista kunnista.

Yhteisyritysasian lisäksi yhtymäkokous käsittelee muun muassa Hollolan uuden sote-keskuksen ostamista ja Nastolan uuden sote-keskuksen rakentamista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.