Sienestäjä teki erikoisen löydön Nastolasta – satoja vanhoja kolikoita oli kätketty maan alle

Kansallismuseon rahakammion intendentti Frida Ehrnsten tutkii rahalöytöä. Lahden kaupunki

Ida Niva

Lahden Nastolassa asuva Arto Kojola teki viime viikolla kotinsa läheisen Piiankallion luota erikoisen löydön. Lahden kaupungin tiedotteen mukaan kantarelleja etsinyt Kojola huomasi metsäkoneen rikkomasta maanpinnasta pilkistävän kolikon. Kun hän tutki kohtaa tarkemmin, kolikoita löytyi lisää sekä maan pinnalta että kaivamalla turpeen alta.

Kolikoita löytyi lähes puolikas muovipussillinen. Seuraavana päivänä Kojola palasi paikalle Lahden kaupunginmuseon arkeologi Esko Tikkalan kanssa. Alue tutkittiin tarkemmin läpi muun muassa metallinilmaisimella. Rahoja löytyi lisää vielä 23 kappaletta. Rahoja oli yhteensä 417 kappaletta ja ne painoivat yli kaksi kiloa.

Kansallismuseon rahakammion intendentti Frida Ehrnstenin mukaan rahat ajoittuvat pääosin 1700-luvun alkupuolelle. Joukkoon mahtuu mukaan myös yksi vanhempi raha, vuonna 1676 lyöty 1/6 äyrin kolikko ja yksi uudempi, vuonna 1749 lyöty yhden äyrin kolikko. Suurin osa rahoista on äyrejä, joita on lyöty suuren pohjan sodan loppuvuosina käytettyjen hätärahojen päälle. Lisäksi yksi rahoista on Venäjällä lyöty denga. Erikoista kätkössä on, että löydetyt rahat ovat pieniä vaihtorahoja ja poikkeavat siten tyypillisistä kätköistä löydetyistä, arvokkaammista rahoista. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen 1700-luvun kätkölöytö Lahti-Nastolan alueelta.

Asikkalan miekkalöytö on vain pieni osa maakunnan laajaa historiaa, josta opitaan jatkuvasti lisää

Kojola poimi pääosan rahoista lähes yhdestä paikasta, noin 30 kertaa 30 senttimetrin kokoiselta alueelta. Osa oli maan pinnalla, osa jopa 25 senttimetrin syvyydellä. Seuraavana päivänä löytyneet loput kolikot sijaitsivat löytöpaikasta noin metrin kokoisella alueella ja neljä rahaa noin 15 metrin säteellä siitä.

Esko Tikkalan mukaan on todennäköistä, että rahat ovat alkujaan olleet samassa paikassa tai ainakin lähellä toisiaan ja metsäkone on nostanut ne maan pinnalle, josta ne sitten pääosin löytyivätkin. Koska tutkimuksissa löytöpaikalta tai sen ympäristöstä ei löytynyt mitään muuta ja löytökonteksti on tuhoutunut sekä sekoittunut, on mahdotonta sanoa, olivatko rahat maahan joutuessaan esimerkiksi järjestelty jollakin tavoin vai olivatko kaikki yhdessä nipussa. Tämä auttaisi ymmärtämään, miksi ja miten ne päätyivät maahan, ja se saattaisi kertoa jotakin niiden kätkijästä.

Tiedotteen mukaan ikuiseksi arvoitukseksi jää, kuka rahat kätki ja milloin. Rahoista voidaan kuitenkin todeta, että aikaisintaan ne on kätketty vuonna 1749, jolloin uusin niistä on lyöty.

Ehrnstenin mukaan löydettyjen rahojen arvo hopearahassa oli tuolloin noin 4,5 taaleria eli kuparirahassa 13,5 taaleria. Päivätöinä rahat vastaisivat suunnilleen noin kahden viikon palkkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.