Luken tutkijat kartoittavat peltojen rikkakasveja – 1960-luvulla alkanut hanke kerää tietoa yleisimmistä ja haitallisimmista kasveista

Rikkakasvilajistoon vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutos ja kasvinsuojeluaineet. Joonas Hukkanen

ESS

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat suuntaavat tänä kesänä pelloille kartoittamaan yleisimpiä ja haitallisimpia rikkakasveja. Rikkakasviseurantaa toteutetaan yhteensä 16 tutkimusalueella ja noin 600 kevätviljapellolla.

– Seurantaan osallistuu sekä luomutiloja että tavanomaisen viljelyn tiloja. Viljelijä on itse päättänyt seurantalohkojen viljelystä ja kasvinsuojelusta, kertoo erikoistutkija Jukka Salonen Lukesta.

Luken mukaan on tärkeää tietää kasvinsuojelun kannalta, mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja runsaimpia, jotta rikkakasveista aiheutuvaa haittaa voidaan hallita. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan kasvinsuojeluneuvontaa. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten pelto-orvokki osoittautui yleisimmäksi ja juolavehnä kaikkein runsaimmin biomassaa tuottavaksi lajiksi kevätviljapelloilla.

Ilmastonmuutos sekä muutokset viljelykäytännöissä ja kasvinsuojeluaineiden valikoimassa muovaavat rikkakasvilajistoa. Myös kevytmuokkauksen yleistyminen on vaikuttanut rikkakasvilajiston muutokseen.

Järjestyksessä viides rikkakasviseuranta on valtakunnallinen kevätviljapeltojen rikkakasvilajistoa kartoittava hanke, jonka juuret juontavat 1960-luvun alkuun.

– Yhdessä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa, Luken tiedotteessa todetaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.