Uskomuksissa käärme edustaa muutakin kuin kartettavaa pahaa – maidolla hellityn elättikäärmeen toivottiin suojelevan talon karjaa ja emäntää

Luikertelemalla liikkuvan eläimen on uskottu myös kulkevan sujuvasti elävien ja kuolleiden maailmojen välillä.

Itäsuomalaisessa elättikäärmeperinteessä käärmeiden pitäminen on yhdistetty noitiin ja tietäjiin. Ajateltiin, että käärmeen emäntä sitoo eläimen kohtalon omaansa loitsujen avulla. Idaliina Karppanen

Petra Mustonen

Käärmeellä on suomalaisessa uskomusperinteessä erityinen rooli: yhtäältä se on pelottava ja vaarallinen, toisaalta maagisia voimia omaava olento, jonka voi loitsuin ja taioin valjastaa hyötykäyttöön.

– Käärmeen taikavoimien hyödyntämisestä on ollut kyse myös tavassa pitää maataloissa elättikäärmeitä. Esimerkiksi navetan alla majailevasta käärmeestä on toki ollut ihan konkreettistakin hyötyä hiirien ja rottien hävittäjänä, mutta tärkeimmät syyt elättikäärmeiden pitämiselle ovat liittyneet magiaan, folkloristi Merja Leppälahti Turun yliopistosta kertoo.

Maatalon pihapiirissa elelevä elättikäärme on yleensä ollut rantakäärme. Niitä on saattanut saman talon pihapiirissä elellä useitakin, ja toisinaan käärmeille on annettu nimet siinä missä muillekin kotieläimille. Tähän juontaa juurensa myös rantakäärmeen vanha nimitys tarhakäärme.

Kun entiset sulhaset on huudettu nimeltä, ei vanha suola enää janota - morsiussauna sopii myös nykyiseen hääperinteeseen

Elättikäärmeet ovat saattaneet elellä myös navetassa, saunassa, tallissa tai jopa tuvan lattian tai uunin alla. Käärmeen ajateltiin olevan yhteydessä talon onneen ja etenkin karjan hyvinvointiin. Hyvän maito-onnen takaamiseksi karjan ensimaitoa tarjottiinkin aina ensimmäiseksi käärmeelle.

– Uskottiin, että mikäli joku tietämättään tappaa talon elättikäärmeen, se johtaa väistämättä yhden talon lehmän kuolemaan. Elättikäärmeellä on ajateltu olevan myös erittäin vahva yhteys emäntäänsä, Leppälahti kertoo.

Itäsuomalaisessa elättikäärmeperinteessä käärmeiden pitäminen on Leppälahden mukaan yhdistetty etenkin noitiin ja tietäjiin. Ajateltiin, että käärmeen emäntä sitoo käärmeen kohtalon omaansa loitsujen avulla.

Nurmikolle nukahtamiseen on ajateltu liittyvän riski, että käärme luikertelee ihmisen suusta sisälle ja menee vatsaan.

Folkloristi Merja Leppälahti

– Eräässä tarinassa talon emäntä lähtee kirkkoon ja pyytää miniäänsä viemään navettaan maitokupin. Kun miniä sitten menee navettaan maidon kanssa, hän säikähtää esiin luikertelevia käärmeitä ja tappaa ne. Samaan aikaan niiden emäntä kuolee kirkossa.

Maassa mateleva käärme on eläinten joukossa eriskummallinen. Onkin uskottu, että käärme pystyy maahan kaivautumalla kulkemaan sujuvasti elävien ja kuolleiden maailmojen välillä.

– Sekä kyykäärmeitä että rantakäärmeitä on pelätty suhteettoman paljon. Niihin on yhdistetty pahuutta ja pahantahtoisuutta. Suomessakin on kerrottu tarinoita siitä, että käärmeen on luonut piru, Leppälahti kertoo.

Vaikka kyykäärmeen purema onkin ollut todellinen ja mahdollisesti kohtalokas uhka, on käärmeen vaarallisuutta myös liioiteltu. Kyyn on uskottu esimerkiksi vaanivan ihmisiä ja kykenevän hyökkäämään hyppäämällä ihmisen päälle.

– Nurmikolle nukahtamiseen on ajateltu liittyvän riski, että käärme luikertelee ihmisen suusta sisälle ja menee vatsaan. Mikäli näin on ajateltu tapahtuneen, on käärmettä voitu yrittää houkutella ulos pitämällä maitokuppia jommassakummassa päässä tarjolla.

Kyynpuremaa on saatettu hoitaa esimerkiksi niin, että puremaan päässyt käärme on nopeasti tapettu. Sitten sen rasvaa on hierottu puremakohtaan. Toisaalta on myös uskottu, ettei kyykäärmekään vahingoita viatonta lasta.

– On kerrottu esimerkiksi, kuinka lapsi on ollut syömässä viiliä ja äiti on havahtunut siihen, että lapsi sanoo ”pysy vain omalla puolellasi”. Kun äiti sitten kääntyy katsomaan, hän näkee käärmeen jakamassa viiliä lapsen kanssa.

Suomessa on vanhastaan ajateltu myös, että käärmeillä on kuningas: vanha, iso käärme, jolla on päässään kultainen kruunu. Kuninkaansa johdolla käärmeet kokoontuvat pitämään käärmeiden käräjiä.

– Uskomuksen mukaan kulloinkin puheenvuorossa oleva käärme pitää suussaan sileää kiveä, johon jää käärmeen hampaista jäljet. Jos tällaisen kahdella pienellä reiällä varustetun käärmeiden käräjäkiven löytää ja ottaa mukaansa, se takaa menestyksen ihmisten käräjillä, Leppälahti kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.