Koronakevät lähensi suomalaisten luontosuhdetta – opiskelijat lähtivät metsäretkille
Suurimmiksi ympäristön uhiksi koetaan ilmastonmuutos ja roskaantuminen.
Jopa neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana. Moni on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut.
Tämä käy ilmi ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta luontosuhdebarometrista, jonka mukaan luontosuhteiden vaikutus näkyy vahvimmin alle 25-vuotiailla.
– Nuoret pitävät nyt luontoa tärkeämpänä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä barometrissä. Nuoret liikkuvat enemmän luonnossa ja ovat huolissaan luonnon tilasta. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla, ympäristöministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Barometrin mukaan tiedonsaanti luonnonsuojelusta ja ympäristöstä on lisääntynyt vuodesta, mutta käsitykset luontomme suurimmista uhista ei täysin vastaa tutkittua tietoa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen tunnistaa luontomme suurimmaksi uhaksi edelleen vain harva.
– Luontomme suurimmiksi uhiksi vastattiin useimmiten ilmastonmuutos tai roskaantuminen sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Nämä nousivat suurimmiksi uhiksi myös edellisessä kyselyssä. Korkeakoulutetuista useampi näki ilmastonmuutoksen suurimpana uhkana, kun taas ainoastaan peruskoulun käyneistä useampi näki roskaantumisen suurimpana uhkana.
Suomalaiset haluavat luonnossa mieluiten rauhoittua ja liikkua, mutta myös marjastus ja sienestys sekä retkeily kuuluvat suosituimpien tekemisten joukkoon. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue kolmannekselle vastaajista.
Oma piha on tärkeä kaikissa eri ryhmissä, mutta erityisesti eläkeläisten keskuudessa.
