Lahden seudullakin on jo viherkattoja - "Ei välttämättä kallis perustaa tai hankala hoitaa"

Viherkattoa rakennettiin Hollolassa vuonna 2013. ESS/Arkisto

Janne Urpunen

Maailmalla monin paikoin suosittu viherkattorakentaminen valtaa alaa Suomessakin. Elävällä kasvillisuudella peitettyjen rakennusten kattojen sanotaan kätkevän sisäänsä monenlaisia etuja. Viherkatoilla pyritään paitsi luomaan lisää viheralueita myös suodattamaan ilmansaasteita, vähentämään hulevesiä ja melua sekä säästämään energiaa ja rahaa.

– Yksi taloudellinen hyöty on se, että kattomateriaalin elinkaari pitenee, koska viherkatto vähentää uv-säteilyä ja tasoittaa ilmaston ääri-ilmiöitä. Bitumikaton käyttöikä kasvaa kaksin- jopa kolminkertaiseksi, sanoi asiasta Lahdessa luennoinut viherkattojen asiantuntija Taina Suonio.

Suomessa ja maailmalla monia viherrakennushankkeita toteuttanut Suonio on Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmän jäsen.

Tutkimusryhmän arvion mukaan Suomessa, pääosin pääkaupunkiseudulla, on joitakin satoja viherkattoja, mutta määrä nousee nopeasti.

– Täällä ollaan vielä vähän skeptisiä ja varovaisia viherkattojen suhteen. Pelko juontaa juurensa 1970-luvulle tasakattotalojen ongelmiin, mutta kun rakenteet ja vedeneristys ovat kunnossa, ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Lahdessa Suonio on ollut toteuttamassa poliisiaseman korttelissa sijaitsevan Asunto oy Lahden Elielin sisäpihan oleskelukattopuutarhaa.

– Kohteessa kokeillaan kantavana rakenteena vaahtolasia ensimmäisen kerran Suomessa. Sitä on helppo työstää. Se on kevyt, ekologinen ja kestävä vaihtoehto, hän perusteli.

Kattopuutarhassa on kuulemma puita, pensaita ja niittyketokasvillisuutta.

– Se on yksi yliopiston tutkimuskohteista. Käymme säännöllisesti katsomassa, miten lajisto pärjää ja kehittyy.

Hollolassa viherrakentaja on touhunnut betonitehtaan viherkattoa, jonka pinnassa on hyödynnetty jätebetonia ja salaojituksessa Vesijärvestä niitettyä järviruokoa. Katon toivotaan houkuttavan asukkaikseen lintuja, kivitaskuja.

Taina Suonion mukaan viherkattojen hyödyntäminen on lähinnä mielikuvituksesta kiinni. Kaupunkien katoilla kasvaa esimerkiksi ruokaa. Kasvihuoneissa voidaan käyttää hyväksi talojen ja koneiden hukkalämpöä, joka pidentää kasvukautta.

– Viherkatto ei välttämättä ole kallis perustaa ja hankala hoitaa. Katolle voi valita helppoja kasveja, kuten ahomansikkaa ja ketoneilikkaa. Pyörä- tai autokatoksen kevyellä keltamaksaruohokatteella voi houkutella pihapiiriin vaikka amiraaliperhosia, Suonio vinkkasi.

Viherkattoluento oli osa Lahden seudun ympäristöviikkoa.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut