Työllistyä pitäisi, mutta työlupaa ei helpolla saa - turvapaikanhakijoiden työperäisissä oleskeluluvissa ei näy kasvua

Työperäistä oleskelulupaa haetaan tavallisesti hakijan kotimaassa, mutta jos edellytykset täyttyvät jo Suomessa, ei kotimaahan saakka tarvitse välttämättä matkustaa. Heikko työllistyminen, tarveharkinta ja passin puuttuminen kuitenkin vaikeuttavat työluvan hakemista ja saamista.

Turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus, mutta työllistyminen on vaikeaa. Työperusteista oleskelulupaa voi hakea jos löytää työpaikan alalta, jolle ei löydy työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Heikki Saukkomaa

Tarja Koljonen

Turvapaikanhakijoille myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrässä ei näy kasvua ainakaan tämän vuoden aikana. Kesäkuuhun mennessä työperäisiä oleskelulupia on myönnetty tänä vuonna noin 30, tulosalueen johtaja Anna Hyppönen Maahanmuuttovirastosta kertoo.

Viime vuonna kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille myönnettiin yhteensä 60 työperäistä oleskelulupaa, sitä edeltävänä vuonna 49 kappaletta.

Toisaalta hakemusten määräkin on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa, ja myönteisen päätöksen on saanut 30-45 prosenttia hakijoista.

Syynä työperäisten oleskelulupien vähäiseen määrään on tarveharkinnan lisäksi turvapaikanhakijoiden heikko työllistyminen, luvan korkea hinta ja usein myös passin puuttuminen.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg neuvoi toukokuussa Turun kirkkopäivillä kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia hakemaan työpaikkaa jo turvapaikkaprosessin aikana, jotta mahdollisen kielteisen päätöksen tullessa olisi helpompi hakea oleskelulupaa työpaikan perusteella.

Työperusteisen eli niin sanotun työntekijän oleskeluluvan hakemisen pitäisi onnistua sekä kesken turvapaikkaprosessin että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin. Käytännössä kaikki työperäisen oleskeluluvan hakijat ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastosta ja odottavat hallinto-oikeuden ratkaisua.

Nykykäytännön mukaan uusi hakemus otetaan huomioon ja katsotaan samassa prosessissa turvapaikkahakemuksen kanssa. Oleskeluluvan käsittely maksaa hakijalle reilut 500 euroa.

- Turvapaikanhakija voi hakea turvapaikan lisäksi itselleen oleskelulupaa esimerkiksi työnteon perusteella. Tällöin hakemus käsitellään, kuten muidenkin työlupaa hakevien, eikä turvapaikanhakijataustalla ole merkitystä, Migristä todetaan.

Suomalainen sekä EU- ja ETA-alueen työvoima ajaa ohi

Vakituinenkaan työpaikka ei ole turvapaikanhakijalle varma tae saada työntekijän oleskelulupaa. TE-toimistot tekevät alueittain asiasta osapäätökset, jotka Migri vahvistaa. TE-keskus tutkii ensin, onko työpaikkaan saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta.

Oleskeluluvasta päätettäessä punnitaan alueellista työlupalinjausta. Esimerkiksi Uudellamaalla työluvan voi saada terveydenhoito-, siivous-, ravintola- ja rakennusalalle. Hämeessä työluvan voi saada muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, maatalouteen ja metallialalle koneistajan ja hitsaajan töihin. Pohjois-Karjalan muutaman vuoden takaisen työlupalinjauksen mukaan pulaa on hammaslääkäreistä ja -hoitajista sekä suuhygienisteistä.

Zakin tapaus puhutti

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) kiinnitti kesäkuussa eduskunnalle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä huomiota siihen, että työlupia on hylätty passin puuttumisen vuoksi. Passia ei ole joko ollut tai se on vanhentunut turvapaikkaprosessin aikana. Hassin mielestä käytännöt eivät tue maahanmuuttajien kotoutumista, eivätkä helpota työllistymistä.

- Muukalaispasseja on ennen myönnetty työperäisiä oleskelulupia varten. Nyt lupia on hylätty siksi, ettei hakijalle ole myönnetty muukalaispassia. Esimerkiksi Suomessa oleville irakilaisille lähin paikka hakea kansallista passia olisi Tukholma, mutta sinne matkustaminen ei ole turvapaikanhakijalle mahdollista, Hassi ihmettelee.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa. Poikkeuksena voi Risikon mukaan olla se, että hakijan passi on vanhentunut Suomessa olon aikana. Silloin muukalaispassi voidaan myöntää vuodeksi, mutta vuoden aikana on oman maan passi jo hankittava.

Tavallisesti työperäistä oleskelulupaa haetaan hakijan kotimaassa Suomen edustustosta ja luvan saanut saapuu Suomeen vasta silloin, jos hakemukseen tehdään myönteinen päätös. Käytäntö ja ulkomaalaislain tulkinta on kuitenkin ollut, ettei kotimaahan tarvitse matkustaa, jos edellytykset työluvan hakemiseen täyttyvät jo Suomessa.

Aina näin ei ole. Heinäkuun alussa poliisi poisti maasta 19-vuotiaan afganistanilaisen Zaki Husseinin, vaikka hän oli saanut kesäkuussa Pirkanmaan TE-toimistolta myönteisen päätöksen työperusteiseen oleskelulupahakemukseensa ja Turun hallinto-oikeudesta täytäntöönpanokiellon käännyttämiseen. Tapaus herätti niin runsaasti huomiota, että Maahanmuuttovirastokin päätyi kommentoimaan yksittäistä tapausta.

Tavallisesti työperusteisen oleskelulupahakemuksen jättämisen jälkeen henkilöllä on oikeus oleskella maassa hakemuksen käsittelyyn saakka. Tämän myöntää Maahanmuuttovirastokin, mutta ei sitä, että karkotuksessa olisi tehty virhettä:

- TE-toimiston päätös ei tarkoita oleskelulupaa, jonka myöntää lopulta Maahanmuuttovirasto oman harkintansa jälkeen. Kun käännytyksen täytäntöönpanokielto perustuu siihen, että hakijan hakemuksen käsittely on kesken esimerkiksi juuri työntekijän oleskelulupahakemuksen osalta, mutta hakija on jo palautettu kotimaahansa, ei hakijaa ole palautettu kotimaahansa vastoin palautuskieltoa, Maahanmuuttovirasto kommentoi tiedotteessaan Zakin tapausta.

Pankkitilin avaaminen voi olla vaikeaa

Työperäistä oleskelulupaa ei pidä sekoittaa turvapaikanhakijan työnteko-oikeuteen. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos hänellä on passi. Passiton joutuu odottamaan puoli vuotta.

Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi hakea työperäistä oleskelulupaa, jos hän saa määräaikaisen tai vakituisen palkkatyön.

Lassila & Tikanoja toteutti projektin, jossa turvapaikanhakijoita työllistettiin pääkaupunkiseudun siivouspalveluihin. Projektiin osallistui 15 ulkomaalaistaustaista ihmistä, joista seitsemän on saanut pilotin jälkeen työpaikan.

Haasteena työllistämiselle nousi muun muassa pankkitilin avaaminen, jos hakijalla ei ollut henkilöllisyystodistusta. Moni-maksukorttia voi käyttää, jos yrityksen palkkajärjestelmä sen hyväksyy. Toinen haaste oli työpaikkaan pääsy vastaanottokeskusten syrjäisen sijainnin vuoksi. Siivoustyö alkaa usein kello 6, mutta silloin ei kaikkialle vielä ole julkista liikennettä, Lassila & Tikanojan pilottiprojektissa havaittiin.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut