Hollolalainen kuvanveistäjä Mauno Hartman tunnettiin parhaiten suurista hirsirakennelmistaan - tulleet tutuiksi myös Sibeliustalon kävijöille

Tiistaina menehtynyt hollolalainen kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman (1930-2017) tunnetaan parhaiten suurista hirsiveistoksistaan. Monelle lahtelaiselle suuret puurakennelmat ovat tulleet hyvin tutuksi esimerkiksi Sibeliustalosta, jossa niitä on pysyvästi esillä. Sibeliustalon nettisivujen mukaan taloon on sijoitettu yli 30 Hartmanin teosta: puuveistoksia, reliefejä, maalauksia ja kollaaseja.

Sibeliustalon kulmilla liikkuva ei varmasti ole voinut olla huomaamatta myös toista taiteilijan veistosta, Troijan hevosta, joka sijaitsee nykyisin Pro Puu -gallerian edessä Satamakadulla.

Lahden kaupungilla on hoidossaan laaja kokoelma Hartmanin teoksia. Kuvanveistäjä oli tehnyt jo 1990-luvun alussa kaupungin kanssa talletussopimuksen, jonka mukaan noin 300 hänen teostaan siirtyi kaupungin hoitoon. Kokoelma on kasvanut vielä, sillä taiteilija on kartoittanut sitä uusilla teoksilla vuosittain.

Rakas hirsi

Hartmanin tuotannon voi sanoa olleen hyvin suomalaista - olihan hänen materiaalinsa monelle rakas hirsi. Taiteilija on kertonut, että pystyy nimeämään tarkalleen hetken, jolloin hirsi astui hänen elämäänsä. Se oli Turussa vuonna 1960, jolloin taiteilija katseli, kuinka hänen synnyinkaupungissaan purettiin vanhaa puutaloa. Seinälaudoituksen alta paljastui hirsikehikko kattotuoleineen.

"Talosta oli lopulta jäljellä vain täysin abstrakti konstruktio. Se oli minulle suuri ahaa-elämys. Sitä ennen olin etsinyt omaa ilmaisuani ulkomailta vuosikausien ajan, mutta yhtäkkiä se oli siinä. Seuraavana päivänä tilasin pihaani sata kuivaa seinähirttä kuorma-auton lavalla." (ESS 25.5.2015).

Tavoittaa suomalaisuuden ytimen

Hartmanin veistokset olivat abstrakteja, usein monumentaalisen kokoisia. Niiden on todettu tavoittaneen jotain hyvin keskeistä suomalaisuuden ytimestä. taidekriitikko Jyrki Pylväs kirjoitti Mauno Hartmanin 60-vuotisjuhlanäyttelyn arviossaan (31.7.2015), että "talonpoikaisarkkitehtuurin maailma on ollut nostalgista menneisyyttä Hartmanin koko pitkän uran ajan, mutta jollakin alitajuisella tavalla olemme edelleen kosketuksissa siihen. Veistosten viehätys tuleekin paljolti abstraktin ja tunnistettavan tasapainoisesta jännitteestä."

Taiteilijan 60-vuotista uraa juhlittiin vuonna 2015 - tietenkin Sibeliustalossa. Hirsi soikoon! -näyttelyssä oli tuolloin laajasti esillä taiteilijan tuotantoa. Taiteilijan edellinen laaja retrospektiivi oli ollut Sibeliustalossa kymmenen vuotta aikaisemmin.

Tuoreimmat kohtaamiset taiteilijan teosten kanssa ovat kuitenkin alkuvuodesta. Tuolloin hänen töitään oli esillä Lahden Taidemuseon Takaisin puuhun -näyttelyssä, jonka oli koonnut nuoremman polven kuvanveistäjä Kalle Mustonen.

Mittakaava pieneni

Viimeisinä työskentelyvuosinaan Mauno Hartman keskittyi pienimuotoisempien teosten tekemiseen. Alzheimerin tauti vaivasi, eikä selkä enää kestänyt painavien hirsien siirtelyä. Veistosten materiaaliksi kelpasivat vaikka kotipihalla kasvavat jättiputket tai rakkaasta kesäpaikasta, Nauvossa sijaitsevasta saaresta, kerätyt oksat, ruo'ot tai vaikkapa kaarna. Lisäksi Hartman maalasi. Nauvossa saattoi syntyä satakin teosta kesässä.

Vielä 60-vuotisjuhlanäyttelynsä yhteydessä, 85-vuotiaana, taiteilija kertoi, että uusia teoksia syntyi lähes joka päivä. Aiemmin hän oli todennut työskentelystään, että kuinka voisi lopettaa sellaista, joka on elimellinen osa olemassaoloa. (ESS 5.11.2011)

"Työskentelen jatkuvasti, se on minulle olomuoto. Työskentely ei ole minulle taiteen tekemistä tai työtä vaan henkinen olotila."

Valoisa ja iloinen taiteilija kertoi samassa haastattelussa erikoisesta aamurutiinistaan. Taiteilijan sänky oli aseteltu Nauvon mökillä siten, että nousevan auringon ensimmäiset säteet osuivat siihen. Siitä ne saattelivat taiteilijan hänen varhaisen aamunsa ohjelmaan: juoksemaan mereen, riippumaan renkaissa ja huuhtelemaan itsensä lämpimällä vedellä.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Mainos: Lahden kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut