Villähteellä iloitaan viidennen lapsen syntymästä - "Synnytystalkoot on tehty"

Mikko ja Johanna Rahtolan tyttövauva syntyi keskiviikkona Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Vauva on odotettu ja toivottu, "ihana bonus meidän perheeseen", kertovat nyt viiden lapsen vanhemmat. Juha Tanhua

Anna-Kaisa Kallio

Lahtelaisessa Rahtolan perheessä Nastolan Villähteellä iloittiin keskiviikkona viidennen lapsen syntymästä. Mikko ja Johanna Rahtolan tytär syntyi keskiviikkona kello 17.20.

Perheen muut lapset ovat iältään 12-21-vuotiaita. Vanhin lapsista on ehtinyt jo muuttaa pois kotoa.

- Vauva on odotettu ja toivottu, ja ihana bonus meidän perheeseen, äiti Johanna Rahtola kertoo.

- Synnytystalkoot on tehty, naurahtaa isä Mikko Rahtola viitaten Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen kohua herättäneeseen sanavalintaan.

Päijät-Häme valtakunnallisen keskiarvon alla

Syntyneiden määrä on pienentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin koko maassa. Päijät-Häme on jäänyt alle valtakunnallisen keskiarvon jo neljänä vuonna peräkkäin, kun tarkastellaan syntyvyyttä.

Viime vuoden syntyvyystilaston mukaan Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla olisi syntynyt 1,51 lasta naista kohden, kun koko maassa vastaava luku oli 1,57. Vähemmän lapsia syntyi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, jossa olisi syntynyt 1,45 lasta naista kohden. Syntyvyys nousi ainoastaan Keski-Pohjanmaalla.

Tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta toteaa, että talouden lama käänsi Lahdessa syntyvyyden nousuun vuosina 1993-1994, mutta 2010-luvulla samanlaista vaikutusta ei ole nähtävissä.

- Synnytysikäisten äitien ikäluokat ovat pienentyneet, joten edellisten ikäluokkien tasoa on vaikea saavuttaa, Mero sanoo.

Lahden kaupungin osallisuus- ja hyvinvointipalveluiden erityisasiantuntija Ulla Sepponen sanoo, että lapsia hankitaan valtakunnallisesti keskimäärin aiempaa myöhemmällä iällä. Silloin lapsia myös syntyy vähemmän. Päijät-Hämeessä laskeva suunta selittyy osin ikärakenteella.

- Päijät-Häme on Suomen mittakaavassa huippuikääntyviä maakuntia. Nuorten pieni osuus näkyy syntyvyysluvuissa.

"Aikamoinen pudotus alaspäin"

Sepposen mukaan alhaista syntyvyyttä selittävät maakunnassa myös korkea työttömyys, lisääntyneet pätkätyöt sekä yksin asuvien melko suuri määrä. Myös sosioekonomisilla asioilla on vaikutusta. Lahden osallisuus- ja hyvinvointipalveluiden johtaja Mikko Komulainen sanoo, että Päijät-Hämeessä on väestöryhmiä, jotka jäävät esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi lapsettomiksi.

Lahdessa syntyi vuosina 2008-2012 yli tuhat lasta vuosittain. Vuosi 2010 oli huippuvuosi, jolloin syntyi 1116 lasta.

- Sen jälkeen on tullut aikamoinen pudotus alaspäin. Tänä vuonna uusia lahtelaisia saattaa syntyä alle tuhat, Mero arvioi.

Lahti ja Nastola yhdistyivät vuonna 2016, ja tuolloin uudessa Lahdessa syntyi 1028 lasta. Entisen Lahden alueella syntyi 888 lasta ja Nastolassa 138 lasta. Vuonna 2015 Lahdessa syntyi 973 lasta ja Nastolassa 156 lasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Lahtelaiskoulujen etäruokailu kerää vahvasti suosiota – satoja ateriapakkauksia on silti jäänyt jakamatta
  2. 1.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 32 - "Sairaalahoitojaksot vaihdelleet muutamasta päivästä useampaan viikkoon"
  3. Hollolan tulos ennakoitua vähemmän pakkasella
  4. Hartolan Cafe Rantapuisto yrityssaneeraukseen
  5. Saunarakennus tulessa – pelastajat ajoivat matkalla ojaan
  6. Lahden keskustaan ilmaisparkkeja ravintoloiden noutoruoan hakijoille – "Toivotaan, että vähän edes auttaisi"
  7. Vierumäen Metalli konkurssiin – työntekijät lopettaneet jo vuodenvaihteessa
  8. Näppis: Rajat sitten kiinni myös toisinpäin. Asikkalalaiset saavat jäädä omalle puolelleen.
  9. Suomalaiset valmistavat jo korona-suojaimia – "Hengityskoneelle voi tulla tarvetta"
  10. Lahden kaupunki harkitsee lomautuksia koronatilanteen takia – "Tärkeää, että valtio kompensoi täysimääräisesti kaikki menolisäykset"
  11. ESS:n lukijat osallistuvat nallehaasteeseen – katso kuvat hauskoista pehmoleluista ikkunoissa
  12. Verenpainetutkija Teemu Niiranen, 40, on löytänyt uusia selittäviä tekijöitä kansantaudin kehittymiseen, ja se voi johtaa entistä tehokkaamman lääkkeen syntyyn – "Verenpainepuolelle ei ole tullut yhtään uutta merkittävää lääkettä sitten 1990-luvun"
  13. Hämeen poliisi etsii anastetuksi epäillyn aggregaatin omistajaa
  14. LSL siirtyy reiteillään lauantain aikatauluihin ensi viikosta lähtien – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
  15. Tutkimus valottaa karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta – "Tulokset saattavat kertoa siitä, että liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.