Ministeriö miettii yo-kokeen uusijoille maksua - kokeen tekeminen voisi maksaa ei-lukiolaiselle yhteensä jopa lähes sata euroa

Mahdollisen maksun toivotaan lisäävän lukioiden halukkuutta tarjota kokeeseen osallistumismahdollisuutta myös niille, joista ne eivät saa valtionosuusrahoitusta.

Jos ministeriön kaavailut menevät läpi, lukiot voisivat alkaa periä ylioppilaskokeeseen osallistumisesta maksua muilta kuin omilta opiskelijoiltaan. Marjanen Hanna

Minna Harmaala

Lukiot saattavat saada oikeuden periä ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta maksua muilta kuin omilta opiskelijoiltaan. Alun perin maksujen oli määrä olla käytössä jo tämän syksyn kirjoituksissa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ottanut asiassa aikalisän.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukiouudistuksen, ja tätä asiaa arvioidaan yhtenä osana laajemman uudistuksen yhteydessä, kertoo hallitussihteeri Matti Sillanmäki OKM:stä.

Hän ei osaa sanoa, milloin mahdolliset maksut tulisivat käyttöön. Laajemmasta lukiouudistuksesta on määrä tulla esitys ensi keväänä ja sen on ajateltu tulevan voimaan ehkä vuonna 2019.

Maksujen käyttöönottoa ehdotti alun perin ministeriön asettama ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä viime keväänä. Maksujen käyttöönotto vaatisi muutosta opetusministeriön asetukseen eräistä oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista.

Maksu ehkä 50 euroa

Asetukseen kirjattaisiin Matti Sillanmäen mukaan maksun enimmäissumma. Ministeriössä on mietitty noin 50:tä euroa.

- Ajatus on, että maksulla katettaisiin kokeen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Jos ajatellaan isoa lukiota, jossa nämä kokelaat menevät isossa massassa, he eivät suuria lisäkustannuksia aiheuta. Silloin isoimman kustannuksen aiheuttaa kokeiden tarkastus.

Uusi maksu tulisi nykyisten Ylioppilastutkintolautakunnan perimien tutkintomaksujen lisäksi. Tänä syksynä perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa. Tulevaisuudessa yhden ylioppilaskokeen suorittaminen voisi siis maksaa ei-lukiolaiselle lähes sata euroa.

- Perusajatus on, että maksu lisäisi kokeiden järjestämistä, että kokeita pääsisivät tekemään kaikki halukkaat. Ettei tulisi sellaista tilannetta, että joku haluaisi päästä, mutta lukio ei haluakaan järjestää. Toki jos tätä asiaa edistetään, se menee lausuntokierroksen kautta. Palautekin varmasti vaikuttaa siihen, toteutetaanko uudistus, sanoo Sillanmäki.

Hän ei osaa arvioida, kuinka moni lukio ei ole ottanut kirjoituksiin muita kuin omia opiskelijoitaan.

Suomen lukiolaisten liitto ei kannata maksujen lisäämistä, kertoo puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

- On selvää, että jos haluamme hyödyntää kaiken osaamispotentiaalin Suomessa, meidän ei pidä tällaisia maksuja kerätä.

- Kun valintauudistusta tehdään, meidän kantamme on ollut se, että tutkintomaksuista ylipäätään luovuttaisiin. Mielestäni rahoitus on epävakaalla pohjalla silloin, kun opiskelijoilta pitää kerätä maksuja.

7 500 ihmistä

Ylioppilaskirjoitusten maksullisuus koskisi melko suurta joukkoa ihmisiä, sillä vuosittain kirjoituksissa istuu Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan 7 000-8 000 ei-lukiolaista. Vuonna 2016 luku oli 7 500.

- Suurin osa näistä on uusijoita. Erillisen kokeen suorittajia oli vuonna 2016 vain parisataa, kertoo Sillanmäki.

Hän ennakoi uusijoiden määrän nousevan, jos korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus menee läpi. Uudistus lisäisi ylioppilastutkintotodistuksen painoarvoa, kun suuri osa uusista opiskelijoista valittaisiin korkeakouluihin yo-arvosanojen perusteella.

Moni voi osallistua

Lukioilla ei ole velvollisuutta järjestää koetta muille kuin opiskelijoilleen. Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään tällä hetkellä voi periä maksuja ylioppilaskokeiden järjestämisestä.

- Lukion omien opiskelijoiden osalta lukiokoulutuksen järjestäjä saa normaalin valtionosuusrahoituksen, jolla katetaan myös ylioppilaskokeiden järjestämisen kustannuksia, sanoo Matti Sillanmäki.

Ylioppilastutkinnon kokeisiin voi osallistua, vaikkei olisi opiskelijana lukiokoulutuksessa.

Kokeita voi tietyin edellytyksin uusia tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jo suoritettua tutkintoa voi täydentää kokonaan uusilla kokeilla. Lisäksi voi suorittaa kokonaan erillisiä ylioppilastutkinnon kokeita, joista ei muodostu varsinaista ylioppilastutkintoa, kertoo Matti Sillanmäki.

- Kokeisiin osallistuvat muut kuin lukion opiskelijat aiheuttavat kustannuksia koulutuksen järjestäjälle. Lukion opettajat suorittavat näiden kokelaiden alustavan arvioinnin, ja lisäksi kokeiden suorittamisesta aiheutuu erinäisiä hallinnollisia kustannuksia lukiolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koiviston auton kuljettajat huolissaan työturvallisuudesta – vain harva matkustaja käyttää maskia: "Olemme kohta kaikki karanteenissa eivätkä bussit kulje"
  2. Tappioton putki jatkuu - FC Lahdelle komea kotivoitto
  3. Puolustusvoimat ei luovukaan Hälvälän harjoitusalueesta, taustalla "muuttunut tarve"
  4. Kaksi peräänajoa Nelostiellä, molemmat onnettomuuspaikat raivattu ja liikenne sujuu
  5. Lahdessa on nyt poikkeuksellisen paljon rottia – epäsiistit pihat ja jätekatokset houkuttelevat tuholaisia
  6. Käräjäoikeus vangitsi tällä viikolla kaksi lahtelaismiestä epäiltyinä muun muassa pyörävarkauksista – poliisin hallussa on pyöriä, joiden alkuperä ei tiedossa
  7. Lahden eteläisen kehätien varrelle tulee opiskelijoiden suunnittelemaa taidetta – betoni peittyy näyttävillä maalauksilla
  8. Perussuomalaisilla 24 kuntavaaliehdokasta Lahdessa
  9. Päijät-Hämeen maakuntajohtaja vaatii valtiolta nopeita työllisyystoimia – "Kriisi on päällä ja työttömyys on 1990-luvun lamavuosien tasolla"
  10. Eläkeputken poisto ja ansiosidonnaisen porrastus VM:n rohtoja työllisyyteen
  11. Lahden demariryhmä vaatii kokoomuskaksikolle potkuja kaikista luottamustoimista – "En ole kuullut mitään näin naurettavaa", kommentoi Francis McCarron
  12. Vain yksi vaihtuu voittavasta kokoonpanosta – tässä FC Lahden miehitys RoPSia vastaan
  13. Ilkka Koskimäki siirtyy Hämeestä Itä-Uudenmaan poliisipäälliköksi
  14. Lahtelaistaustainen luonnonsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi hakkaisi ja säästäisi metsiä ja haaveilee, että Tiirismaan masto siirrettäisiin muualle
  15. Sadevesikaivoon heitetty tupakantumppi voi päätyä kalan vatsaan – Lahdessa kampanjoidaan vesistöjen roskaantumista vastaan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.