Lahden levätehdas ja ImmunoGarden synnyttävät uusia keinoja tuottaa ravintoa ja terveyttä

Lahden Niemen kampuksella käynnistyy lähikuukausina kaksi kiinnostavaa Helsingin yliopiston tutkimushanketta. Toinen niistä on levätehdas-hanke ja toinen ImmunoGarden.

Levätehdas-hanke tutkii, miten leväkasvatuksen avulla voidaan tuottaa laadukasta ravintoa, kun maapallon väestönkasvu jatkuu. Levästä voidaan myös saada arvokkaita raaka-aineita muun muassa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin.

ImmunoGarden-hankkeessa synnytetään puutarha- ja maisemointiaihioita, joilla vaikutetaan kaupunkilaisten immuunijärjestelmän kehitykseen ja säätelyyn.

Molempiin hankkeisiin saadaan Tekesin rahoitusta, ja tavoitteena on saada tutkimustuloksista uutta tietoa ja uutta liiketoimintaakin.

Levät ovat proteiinin ja rasvahappojen lähde

Mikrolevät tuottavat muun muassa omega-3-rasvahappoja ja muita tarpeellisia aineita, muun muassa pigmenttejä, vitamiineja ja proteiineja. Etenkin Aasiassa on hyödynnetty leväbiomassaa jo vuosisatojen ajan, mutta siitä on tullut yhä kiinnostavampi myös muualla maailmassa. Euroopassa levätuotteiden käyttö on vielä vähäistä, mutta kasvavan kiinnostuksen vuoksi levätuotteiden valmistus on aloitettu myös Pohjoismaissa.

Ihminen tarvitsee omega-3-rasvahappoja muun muassa normaaliin sikiönkehitykseen, ja niiden riittävä saanti ehkäisee esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sekä dementiaa. Ihminen saa näitä rasvahappoja pääasiassa kalasta ja kalaöljyvalmisteista. Leväöljyt ovat kuitenkin luonteva vaihtoehto kalaöljylle, sillä kalojen terveelliset rasvahapot on peräisin juuri levistä.

Elintarvike- ja rehuteollisuutta kiinnostaa levien korkea proteiinipitoisuus. Levien proteiinipitoisuus on 20-60 prosenttia, kun esimerkiksi soijan 37 prosenttia ja maissin noin 10 prosenttia.

Spiruliina on maailmalla merkittävä leväproteiinin lähde. Sen kokonaismarkkina-arvo oli vuonna 2014 noin 1,2 miljardia dollaria. On siten helppo ennustaa, että levän kysyntä ja markkinat myös proteiinin lähteenä kasvavat tulevaisuudessa.

Terveellisiä pihoja ja puistoja

Lahdessa myös käynnistyvä ImmunoGarden-hanke etsii keinoja auttaa ihmisiä, jotka kärsivät vakavista immuunijärjestelmän häiriöistä. Ne ovat lisääntyneet, kun kaupungistuminen on vähentänyt elinympäristön biologista monimuotoisuutta ja ihmisten luontokontaktit ovat vähentyneet. Kaupunkilaiset altistuvat myös muun muassa liikenteessä, teollisuudessa ja puunpoltossa syntyville haitta-aineille.

Astmasta ja allergisista sairauksista kärsii arviolta 40 prosenttia suomalaisista. Maailmanlaajuisesti 20 prosenttia ihmisistä kärsii erilaisista immuunijärjestelmän häiriöistä. Sairauksista aiheutuvat kustannukset ovat satoja miljardeja euroja vuodessa.

ImmunoGarden-hanke kehittää puutarha- ja maisemointiaihioita, jotka vaikuttavat ihmisten immuunijärjestelmän kehitykseen ja säätelyyn. Useat tuoteaihiot tuovat keinoja, joiden avulla pystytään hajottamaan kaupunkiympäristöstä ihmisperäisiä haitta-aineita.

Tuoteaihiot on tarkoitettu kaupunkien ja kuntien, erilaisten yritysten sekä terveydestään kiinnostuneiden kuluttajien tarpeisiin. Tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia esimerkiksi päiväkotien, koulujen, vanhustentalojen sekä muilla piha- ja puistoalueilla. Käytettävät materiaalit vähentävät allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiä.

Samalla hyödynnetään metsätalouden sivuainevirroista syntyviä raaka-aineita, joista jatkojalostetaan täysin uudenlaisia terveyden ja puhtaan teknologian tuotteita.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut