Mölkyn pelaaminen ja Heinämaan pitsi pääsivät elävän perinnön luetteloon

Aineettoman kulttuurin suojeltavien 52 kohteen joukossa ovat myös saunominen, lavatanssit, suomalainen tango, Suomen romanien lauluperinne, posetiivin soittaminen ja työväen vappu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Käsityötaitojen luokassa mukaan pääsi pitsin kutominen Orimattilan Heinämaalla. Heinämaan kylässä on pitkä ja omaleimainen nypläämisen eli pitsin kutomisen perinne.

– Pitsin kutominen on täällä noin 250 vuoden pituinen perinne. Kirjallisia merkintöjä löytyy 1800-luvulta alkaen. Vanhimmat tähän päivään säilyneet pitsinpätkät ovat ehkä 1920-luvulta, kertoo Heinämaan Pitsinkutojien yhdistyksen puheenjohtaja Rauni Eskola.

Pitsin kutominen on käsityön muoto, jossa pitsityynyllä puisten nappuloiden avulla, joihin on rullattu pellavalanka, laitetaan nuppineulojen avulla lankoja toistensa lomaan käyttäen erilaisia lyöntejä. Pula-aika 1930-luvulla vaikutti Heinämaan perinteeseen siten, että lankaa jouduttiin kehräämään itse. Sen jälkeen paksu lanka syrjäytti Eskolan mukaan kokonaan ohuen, valkaistun langan.

Mölkystä tuli hitti

Pelien ja leikkien luokassa listalle pääsi mölkyn pelaaminen. Mölkky on kaikille suomalaisille tuttu seurapeli, jota pelataan kesämökeillä ja pihanurmilla kautta Suomen. Seurapeli kehitettiin 1990-luvun alussa Lahden suojatyökeskuksessa (nyk. Lahden Työn Paikka). Ensimmäistä mölkkytapahtumaa olivat järjestämässä muun muassa lahtelaisen Pulska-kansanmusiikkiyhtyeen jäsenet.

– Se oli kulttuuritapahtuma, jossa pelattiin mölkkyä, muistelee Pulska-yhtyeen kitaristi-laulaja Antti Ahonen.

Nyt mölkkypeli nauttii suurta suosiota ja se on jokaisen kesämökin varusteena. Ahonen arvelee, että mölkyn tunnettuus perustuu sen kykyyn yhdistää iältään ja taidoiltaan erilaisia ihmisiä.

Mölkky-pelin periaatteena on kaataa mölkyllä numeroidut kapulat kumoon. Mölkky perustuu kyykkään. Nuori perinne on saavuttanut nopeasti suosion niin Suomessa kuin muissakin maissa. Perinne on muuntunut kansaomaisesta leikistä kansalliseksi peliksi. Elävän perinnön luetteloon hakivat Suomen mölkkyliitto ry ja Lahden Kortteliliiga ry.

Luetteloinnin avulla tunnistetaan ja välitetään tietoa elävästä perinteestä

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Lisäksi luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta.

Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, kuten kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita ja kansallispuvun valmistaminen. Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, esimerkiksi sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Elävän perinnön kansallinen luettelo täydentyy määräajoin. Seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Suomen esityksistä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisia ehdotuksia on mahdollista hakea Unescoon enimmillään yksi kohde vuosittain.

Katso Elävän perinnön luettelon 52 kohdetta tästä.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Lahden kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut