Liikuntaseteli muuttui kännykkäsaldoksi: seteleitä ei jää käyttämättä

Mobiilissa työnantaja maksaa käytetyistä palveluista, ei pöytälaatikkoon unohtuneista liikuntaseteleistä.

Liikunta- ja kulttuuriseteleitä jäi aikaisemmin paljon käyttämättä, kun työntekijät hamstrasivat niitä mutta unohtivat käyttää. Nyt henkilöstöedut siirtyvät vähitellen sähköisiksi saldoiksi ja hävikki vähenee. Aku Isotalo

Tarja Koljonen

Henkilöstöetujen uudet sähköiset maksutavat vähentävät käyttämättä jääneiden liikunta- ja kulttuurisetelien määrää. Aikaisemmin työnantaja maksoi myös seteleistä, jotka työntekijä unohti pöytälaatikkoonsa. Sähköisissä saldoissa maksu menee vain käytetyistä palveluista, eikä hävikkiä synny.

Liikunta- ja kulttuurisetelit muuttuvat kovaa vauhtia sähköisiksi saldoiksi työntekijän kännykkään. Erilaisten setelien ja liikuntasaldojen tarjonta on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Setelit ovat verottajan tukema etu, jonka työnantajat voivat antaa työntekijöilleen.

Liikunta- ja kulttuuriseteleissä liikkuu vuosittain reilut sata miljoonaa euroa joka vuosi. Liikuntaan tarkoitetusta henkilöstöedusta on tullut hyvä bisnes, sillä lähes 80 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikkumista jollain tavalla.

Suurin toimija on edelleen Smartum, joka toi liikuntasetelin markkinoille vuonna 1996. Smartumin tavoin Evenred tarjoaa sekä paperisia seteleitä että mobiilipalveluita. Kokonaan mobiilisti toimivat ePassi ja Eazybreak.

- Alan kova kilpailu on pakottanut innovoimaan. Vielä vuonna 2009 Suomi oli ihan takapajula mobiilipalveluissa, mutta nyt tämä on jo yksi edelläkävijämarkkinoista, toimitusjohtaja Antti Känsälä Eazybreakista sanoo.

Käänne mobiiliin

Smartumilla setelien osuus on vielä isompi kuin sähköisen saldon, mutta käänne mobiilin eduksi tapahtuu toimitusjohtaja Tommi Rytkösen mukaan todennäköisesti jo tänä vuonna.

- Moni asia ajaa sitä kohti. Kuluttajan näkökulmasta setelit ovat aina väärässä paikassa, kun taas kännykkä kulkee mukana.

Eri arvioiden mukaan 10-20 prosenttia paperisista liikuntaseteleistä jäi vielä muutama vuosi sitten kokonaan käyttämättä. Paperisia seteleitä tarjonneille yrityksille se oli helppoa tuloa. Smartumin Rytkönen ei allekirjoita moista määrää.

- Tiedossani ei ole edes historiasta lähellekään kymmenen prosentin käyttämättä jääneiden setelien määrää, hän sanoo.

Rahallisesti käyttämättä jääneistä seteleistä muodostui miljoonien eurojen summa vuodessa. Esimerkiksi Lahden kaupunki luopui muutama vuosi sitten kokonaan liikunta- ja kulttuuriseteleistä, koska kaupungilta meni hukkaan toistasataatuhatta euroa käyttämättä jääneiden setelien takia.

- Ei ole suinkaan meidän etu, että seteleitä ei käytetä. Jos niitä jää käyttämättä, työnantaja ei tilaa enää uusia, Rytkönen sanoo.

Käyttämättä jääneiden setelien määrää on pyritty vähentämään antamalla mahdollisuus tilata liikunta- ja kulttuurisetelit valmiiksi nimettyinä.

- Jos seteli ei palaa meille ennen vuodenvaihdetta, voimme pistää työntekijälle sähköpostiin muistutusviestin siitä, että ne kannattaisi käyttää pois, Rytkönen sanoo.

"Kauhun tasapaino"

Ala on muutaman villin vuoden jälkeen keskittynyt neljän suurimman yrityksen pelikentäksi. Vielä joitakin vuosia sitten erilaisten henkilöstöetuseteleiden tarjoajia oli kuusi: Evenred osti sittemmin Netsin lounasseteliliiketoiminnan ja ePassi puolestaan Tyky-kuntosetelit.

Samalla valikoima on laajentunut lounas-, liikunta- ja kulttuurieduista esimerkiksi työmatkaetuun ja suun terveydenhuoltoa koskeviin hyvinvointipalveluihin.

Tommi Rytkönen uskoo isoon mylläykseen koko toimialalla.

- Kokonaisvaltainen hyvinvointiajattelu laajenee, jolloin koko terveys- ja hyvinvointiala kasvaa voimakkaasti. Varmasti tullaan näkemään sellaisiakin ulkomaisia kilpailijoita, joilla on jo kosketuspintaa yksittäisiin kuluttajiin esimerkiksi mitattavuuden, kannustavuuden ja personoinnin suhteen.

Vaikka kasvuennuste on kova, Antti Känsälä ei usko, että Suomen markkinat houkuttelisivat uusia tulijoita ulkomailta muutoin kuin ehkä yrityskauppojen kautta.

- Ei tähän tunkua ole ollut, vaan toimijoiden määrä on nyt vakiintunut. Tässä on nyt sellainen kauhun tasapaino ja tekemisen meininki olemassa, hän sanoo.

Samaa sanoo ePassin toimitusjohtaja Risto Virkkala.

- Kokonaan uuden toimijan on vaikea päästä markkinoille, verkostojen luomisessa menee aikaa.

Virkkala uskoo kuitenkin, että etuvalikoimat tulevaisuudessa laajenevat.

- Tulee uusia malleja, joissa työntekijöillä on mahdollisuus valita tietyn budjetin sisällä niitä etuja, jotka itselle sopivat.

Noin 70 prosenttia työpaikoista tarjoaa henkilökunnalleen liikuntaseteleitä tai muita vastaavia maksuvälineitä. Näiden henkilöstöetujen tarjonta on kaksinkertaistunut vuodesta 2007. Niistä työpaikoista, jotka tukevat henkilöstöliikuntaa jollain tavalla, 82 prosenttia luottaa liikuntaseteleihin tai niitä vastaaviin mobiilipalveluihin.

Vuonna 2015 yritykset käyttivät liikunnan tukemiseen keskimäärin 233 euroa työntekijää kohden vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut