Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Päijänteen jäillä vaanii valkoinen kuolema - "Tästä tulee karmea talvi, ihan oikeasti"

Järvien jäät ovat koko maassa monin paikoin petollisen heikkoja. Pahin mahdollinen muistutus jäällä liikkumisen vaaroista saatiin viime perjantaina, kun yli 60-vuotias mies hukkui eteläisellä Päijänteellä. Yhtenäinen valkoinen lumipeite näyttää turvalliselta, mutta sen alla voi vaania sula vesi.

Vesi hulahtaa tuoreesta reiästä, kun asikkalalainen Jukka Mantsinen nostaa jääkairansa ylös. Noin 25 senttimetrin paksuisen jään kairaamiseen Kuotaan venesataman rannassa meni aikaa vain muutama sekunti.

Rannasta ei tarvitse mennä paljon kauemmas, kun tilanne on aivan toinen. Vaaran paikat jäävät piiloon, koska valkoinen lumipeite kätkee lähes olemattomaksi ohentuneen jään. Siinä voi erehtyä kokeneenkin silmä.

Mantsisen mielestä muun muassa Pulkkilanharjun pohjoispuoli ei muuta olekaan kuin vaaran paikkaa.

- Tästä tulee karmea talvi. Ihan oikeasti.

Jäämatkalle kohtalokas loppu

Pahin tapahtui viime perjantaina, kun noin 60-vuotias mies hukkui matkallaan Pulkkilanharjulta Hinttolan saareen. Pelastuslaitos sai hälytyksen perjantaina noin klo 20. Illan etsinnöissä havaittiin, että miehen ja potkukelkan jäljet johtivat sulaan, ja lauantaina sukeltajat löysivät uhrin. Miehellä oli pitkäaikainen kokemus paikallisilla jääalueilla liikkumisesta.

Vuosikymmenien ajan pilkkimistä harrastanut Jukka Mantsinen arvioi, että Pulkkilanharju on aina ollut vaarallinen paikka jäälläliikkujille. Muun muassa Hinttolan saaren lähellä on iso laakea kivi, jonka ympäristö on monena talvena ollut sula.

Voimakkaat virtaukset tekevät jäästä heikkoa. Päijänteen vesi on tällä hetkellä noin 40 senttimetriä keskimääräistä ylempänä, ja ylimääräisiä vesiä juoksutetaan Kalkkisissa Ruotsalaiseen. Vesi virtaa voimakkaasti erityisesti salmissa ja kapeikoissa. Virtaus syö jäätä salakavalasti altapäin.

Arvaamaton vesistö

Padasjokelainen satamamestari ja taksivenettä ajava Timo Nuutinen pitää Päijännettä arvaamattomana.

- Vesimassat ovat niin suuria ja virtaus salmissa niin vahva, että se voi yllättää. Joissakin kohdissa jäätä on kymmenen senttimetriä ja joissakin ei lainkaan.

Nuutisen mukaan virtaus on vahvaa myös perjantaisella onnettomuuspaikalla Hinttolan saaren ja Pulkkilanharjun välissä.

- Vesi virtaa Käkisalmen ja sillan alta ja Karisalmeen. Molemmista aukoista menee vettä läpi nyt mielettömät määrät.

Jään paksuus ei kerro kaikkea

Etelä-Päijänne sai jääpeitteen kunnolla vasta tämän vuoden puolella. Suomen ympäristökeskuksen mukaan paikallinen jääkansi on paksuudeltaan enimmäkseen 1-10 senttimetriä. Padasjoenselällä jäätä on 10-12 senttiä.

Paksuutta voi eri paikoissa olla enemmänkin, mutta se ei silti takaa riskitöntä liikkumista. Suurin osa jäästä voi olla sohjon ja lumen sekaista vaaleaa kohvajäätä, joka voi pettää vielä puolen metrin paksuisenakin. Tumma teräsjää on sitä vastoin vahvempaa.

Tappavia paikkoja on muuallakin kuin salmissa ja kapeikoissa. Jyrkkien kallioiden edustat, karikot, kaislikot ja sillat ovat yleensä heikon jään reunustamia.

- Heikkoa jäätä on käytännössä joka puolella ja sitä on vaikea huomata. Siksi varustautuminen on äärimmäisen tärkeää, painottaa projektisihteeri Laura Sulkava Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.

Kuivapuku, reppu ja puhelin

Asiallisesti varustautuneella jäälläliikkujalla on mukanaan muutakin kuin naskalit. Kuivapuku antaa lisäaikaa hyytävän kylmään veteen pudonneelle. Kännykkä vesitiiviissä pakkauksessa on hädän hetkellä kullanarvoinen väline. Reppu pitää pinnalla, ja pillin ääni kantaa vielä, kun avuntarvitsijan oma ääni alkaa hiljentyä.

Hukkumistapauksissa on Sulkavan mukaan usein ollut kysymys siitä, että varusteet eivät ole olleet kunnossa. Avantoa ympäröivä märkä jää on erittäin liukas, ja etenkin kohvajään seasta ei ilman apuvälineitä tulla ylös.

Potkukelkassakin on kulkuvälineenä omat vaaransa.

- Kelkan vauhti on kova ja kelkkailija voi vauhdin hurmassa liukua alueelle, jossa jää on huonoa, varoittaa Laura Sulkava.

Hän muistuttaa, ettei luistelijoiden tai pilkkijöiden näkeminen jäällä ole riittävä tae liikkumisen turvallisuudesta. Vaaralliset kohdat on jokaisen itse tunnistettava ennen kuin riskit on minimoitu.

Suomessa hukkuu jäihin vuosittain 15-20 ihmistä. Lukumäärä voi vuosittain vaihdella voimakkaasti riippuen talvesta.

Ihmisiä putosi railoihin

Viime talvena Päijät-Hämeessä vältyttiin jäihin hukkumisilta. Läheltä piti -tilanteita kuitenkin oli. Niistä pahimpia oli maaliskuussa Padasjoella Tehinselällä tapahtunut onnettomuus, jossa kaksi ihmistä ajoi mönkijällä railoon. Heidän arvioidaan olleen veden varassa jopa 45 minuuttia ennen avun saapumista. Railoihin putoamisia sattui muitakin.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai viime vuonna hälytyksiä myös varusteista ja vaatekappaleista, joita oli jätetty jäälle tai jään lähelle. Näihin tapauksiin ei kuitenkaan liittynyt onnettomuutta.

Palomestari Kari Sipilän mielestä jäillä otetaan tarpeettomia riskejä.

- Turhaan luotetaan siihen, että aina tammikuussa päästään jäälle. Se ei pidä paikkansa.

Toisaalta Sipilä on valmis ymmärtämään mökkiläisiä, joiden mökit ovat saarissa.

- Kyllä se on tuskaa, jos ei sinne pääse. Veneet ovat ylhäällä, ja jäät eivät kestä.