EU:n budjettikomissaarilta viime hetken vetoomus Suomen vetämiin budjettineuvotteluihin: Kyse Euroopan tulevaisuudesta

Saksalainen budjettikomissaari esitti vetoomuksensa perjantaina joukolle toimittajia tiukemman budjettikurin maista. LEHTIKUVA/AFP

STT

Pian kautensa päättävä budjettikomissaari Günther Oettinger vetoaa vielä kerran jäsenmaihin, jotta ne joustaisivat tiukimmista leikkausvaatimuksistaan ja panostaisivat lisää tulevaisuuden kannalta tärkeisiin menoihin.

EU-maat ovat vielä kaukana toisistaan neuvotteluissa tulevien vuosien rahankäytöstä. Vääntö jatkuu eurooppaministereiden kesken jälleen ensi viikolla.

Saksalainen budjettikomissaari esitti vetoomuksensa perjantaina joukolle toimittajia tiukemman budjettikurin maista. Pöydän ääressä istui toimittajia niin Tanskasta, Hollannista, Itävallasta kuin Suomestakin.

Puheenjohtajamaa Suomen lokakuussa jäsenmaille antama budjettiehdotelma on herättänyt vastustusta kautta linjan. Oettingerin mukaan kompromissiehdotus ei tavoittanut keskitietä.

Siinä missä komissio panostaisi reilusti uusiin menoihin kuten rajaturvallisuuteen, puolustukseen ja uuteen tutkimukseen, kohtelisi Suomi helläkätisemmin perinteisiä menoja eli maataloutta ja alueille suunnattuja kehitysrahoja. Myös Suomen ehdotuksessa panostukset uusiin menoihin kasvavat, mutta eivät niin paljon kuin komissio on esittänyt.

– Tässä on kyse Euroopan tulevaisuudesta. Jos tämä kolmas pilari tärvellään (uudet menot ja tutkimus), se on vastoin Rooman, Bratislavan ja Sibiun (henkeä), Oettinger sanoi ja viittaa EU-johtajien lupauksiin viime vuosina.

Hän muistuttaa, että tasapainoa haetaan jäsenmaiden, komission ja parlamentin välillä.

Suomelta uudet numerot joulukuussa

Komission esitys vuosien 2021–2027 budjetiksi on 1,11 prosenttia bruttokansantulosta, kun taas parlamentti tavoittelee 1,3 prosenttia. Suomen mukaan kompromissi olisi mahdollista löytää väliltä 1,03–1,08 prosenttia, jolloin budjetti olisi 1 050–1100 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Komission ja Suomen ehdotuksen välillä on kymmenien miljardien kuilu.

Suomen odotetaan toimittavan jäsenmaille uudet budjettinumerot joulukuussa. Ratkaisuihin kuitenkaan tuskin päästään ennen ensi vuoden loppua.

Sen lisäksi, että mailla on paljon uusia menotoiveita, halutaan vanhat menot säilyttää. Laaja joukko jäsenmaita vetosi vastikään sen puolesta, ettei alue- eli koheesiorahoihin tehtäisi leikkauksia. Maatalousrahojen nipistämistä ovat vastustaneet Oettingerin mukaan eritoten Ranska, Espanja, Irlanti, Puola ja Saksa.

Samaan aikaan Saksa, Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti vaativat, että budjettia ei saa kasvattaa, vaan se on pidettävä yhdessä prosentissa EU:n bruttokansantulosta.

– Tarvitsee yhden vuoden, tai oikeastaan yhden päivän, matematiikan opinnot huomatakseen, etteivät kaikki odotukset ja ehdot täyty, Oettinger sanoo.

Amerikkalaislehti maalasi synkän kuvan EU-varojen käytöstä

Keskustelua EU:n rahankäytöstä on viime päivinä värittänyt New York Timesin artikkeli, joka maalaa erityisen synkän kuvan yhteisten maatalousrahojen valumisesta EU:n itäisemmissä maissa harvojen ja etuoikeutettujen käsiin.

Lehden mukaan esimerkiksi Unkarissa pääministeri Viktor Orbanin hallinto on huutokaupannut valtion maaomistuksia poliittisille liittolaisille ja sukulaisille, minkä seurauksena myös maataloustuet päätyvät harvoille ja vaikutusvaltaisille tahoille. Maataloustukien todellisista edunsaajista on vaikeaa saada kattavaa tietoa.

Tshekin pääministerin Andrej Babisin, joka istuu muiden EU-johtajien tavoin huippukokouspöydässä päättämässä maataloustuista, yhtiöt saivat lehden mukaan viime vuonna maataloustukia 42 miljoonaa dollaria (38 miljoonaa euroa).

Oettinger muistuttaa, että komissio on esittänyt tukikattoa maataloustukien uudistuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan. Komission esityksen mukaan suorien tukien määrä alkaisi leikkautua ylittäessään 60 000 euroa ja päättyisi 100 000 euroon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Urheiluseuratyöhön liittynyt lahtelainen Markku Hölsö teki heti tärkeän päätöksen, joka olisi muidenkin syytä tehdä
  2. Kylpylähaaveista Padasjoella luovuttiin: tilalle lomakeskus hotelleineen, ravintoloineen ja 50 hengen lauteineen
  3. "Kesä on käytännössä menetetty": Risteily-yrittäjät ovat kovan paikan edessä, kun kotimaan matkailun nousu ei näy vesimatkailussa
  4. Yhdeksän kausityöntekijää on saanut koronavirustartunnan Päijät-Hämeessä – hyvinvointiyhtymän mukaan marjojen ostaminen on yhä turvallista
  5. 13-vuotias lahtelainen kesäyrittäjä Mikko Merimaa on hoitanut eläimiä koko elämänsä, ja tämä sai hänet hyppäämään kesäksi rengin saappaisiin
  6. Asikkalalainen Meitin Enerkia pyrkii palauttamaan poistuneita linjoja maaseututeille ja nostamaan joukkoliikenteen takaisin suosioon yhden miehen sekä biokaasun voimin
  7. Nuorten toimintaryhmä Inspis tarjoaa maksutonta musiikillista ohjelmaa kesäviikonloppuisin Pikku-Veskussa – sunnuntaisin kesäteatterilla järjestetään puistokaraoke
  8. Yön uutiskooste: Ravintoloiden ja kahviloiden aukioloaika, anniskelu ja asiakasmäärät vapautuvat tänään koronarajoituksista
  9. Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  10. Rahtiliikenne kulkee vilkkaasti Saimaan kanavassa, mutta risteilyalusten ja huviveneiden puuttuminen iskee matkailuun – "Tarkoittaa meille tuhansien yöpyjien menetystä"
  11. Henkilöauto ja moottoripyörä törmäsivät Iitissä
  12. Pääkirjoitus: Poliisihallitus esittää toimintavalmiuteen uusia tavoiteaikoja viidellä portaalla
  13. Anna-Tuulia Hautalan Esalainen: Enää ei auta muuttaa maalle meteliä pakoon
  14. Kiireinen kuski kaahasi kahtasataa Nelostiellä Lahdessa
  15. "Ajaa voi vaikka työhanskoilla" – maastopyöräilyn aloittamiseen tarvitsee vain kaksi varustetta

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.