Kevyemmät hoidot voittavat veitsen kosmeettisten hoitojen suosiossa – monet eivät edes halua erottuvaa tulosta

Kasvoja kiinteyttävää IPL-voimavalohoitoa Espoossa. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

STT

Sängystä suoraan töihin miettimättä tummien silmänalusten peittämistä, kainalokarvojen ajamista tai liikahikoilusta murehtimista? Yhä useampi suomalainen turvautuu kosmeettisiin hoitoihin tai kevyeen plastiikkakirurgiaan – kuka mistäkin syystä.

STT:n haastattelemat, vuosikymmeniä alalla toimineet asiantuntijat ovat huomanneet, että kosmeettisten hoitojen ja plastiikkakirurgian maine on muuttunut ja käyttäjäkunta laajentunut. Oman ulkonäön tuunaamisesta on tullut hyväksytympää, ja samalla hoitomuodot ovat moninaistuneet.

Muistikuvat epämuodostuneen vahanuken näköisiksi muokatuista julkkiksista ovat toisin sanoen hälvenneet, eikä kauneuteen panostamista paheksuta samalla tavalla pinnalliseksi kuin ennen.

– Aiemmin esteenä on ollut aika paljon se, että ihmiset pelkäävät epäluonnollista lopputulosta. Kun tulokset ovat vuosien mittaan parantuneet, uskallus lisääntyy, sanoo nenä- ja kasvoleikkauksiin erikoistunut plastiikkakirurgian ja kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Ståhlberg.

Suomen Kosmetologien Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Parkkinen kertoo yhä useamman asiakkaan etsivän kauneutta ja nuorekkuutta ilman kirurgiaa.

– Suuret kasvojenkohotusoperaatiot ovat vähentyneet, ja niiden sijaan tehdään pienempiä mutta pysyviä toimenpiteitä.

Leikkauksen turvotusta ei kaivata

Kosmeettisia hoitoja tekevä sairaanhoitaja Taina Heikkinen uskoo niin kutsutun ”kevytpuolen” kasvun johtuvan osin siitä, etteivät ihmiset halua pitkiä toipumisaikoja. Suuresta leikkauksesta voi seurata viikkoja kestävää turvotusta, tunnottomuutta ja mustelmia.

– Osa kevythoidoista on niin kevyitä, että niissä voi poiketa vaikka ruokatunnilla, Heikkinen kuvailee.

Heikkisen ja Ståhlbergin mukaan valtaosa nykypäivänä tehdyistä hoidoista on täyteaine- ja botuliinihoitoja. Botoxina tunnettu botuliini rentouttaa lihakset pistokohdasta, jolloin esimerkiksi rypyt lievenevät tai kulmakarvat kohoavat. Botoxia käytetään myös esimerkiksi liikahikoilun ja joidenkin sairauksien hoidossa.

Täyteaineet sen sijaan ruiskutetaan ihon alle. Niiden avulla pyritään vaikkapa lisäämään ihon kimmoisuutta tai korjaamaan kasvojen muotoa.

Botox-pistoja ei saa tehdä kuka tahansa

Parantuneesta maineesta huolimatta joihinkin hoitoihin liittyy edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Ståhlbergin mukaan monet esimerkiksi sekoittavat botuliinin ja täyteaineet.

Botoxia pidetään myrkyllisempänä ja vaarallisempana kuin muita lääkkeitä, kun taas täyteaineita käytetään melko huolettomasti. Ståhlberg huomauttaakin, että oikein annosteltuna botuliini on turvallista, ja sitä saavat pistää vain lääkärit ja erikoiskoulutetut sairaanhoitajat vastuulääkärin alaisuudessa. Sen sijaan täyteaineet eivät ole lääkkeitä, joten ne eivät – ainakaan vielä – ole valvonnan piirissä.

Kosmetologiyhdistyksen Parkkinen painottaa, että vaikka kosmetologi saa lain mukaan pistää täyteaineita, yhdistys ei sitä jäsenilleen suosittele.

– Kun neulalla pistetään niin syvälle kuin täyteaineita laitettaessa, riskit kasvavat. Edes meidän vakuutuksemme eivät kattaisi tällaisia vahinkoja, hän sanoo.

Suomalainen haluaa hillittyä

Kosmetologien pakeilta ihmiset hakevat yhä useammin esimerkiksi kestomeikkejä, eli he haluavat herätä sängystä kulmakarvat piirrettyinä tai huulet rajattuina. Parkkisen mukaan syyt vaihtelevat: osa haluaa vain sujuvoittaa aamurutiineja, jotkut taas ovat paljon julkisuudessa työkseen ja haluavat näyttää huolitelluilta.

Muita suosittuja hoitoja on karvanpoisto laserilla, jota tekevät sekä kosmetologit ja sairaanhoitajat että lääkärit, sekä rasvan poistaminen kehosta kylmärasvanpoistolaitteella.

Muutokset eivät yleensä ole ainakaan ulkopuolisen silmään valtavia. Britanniassa ja Yhdysvalloissa asunut Heikkinen huomauttaa, että kun muualla maailmassa saatetaan haluta räväköitäkin muutoksia ulkomuotoon, suomalaiset ovat hillitympiä.

– Valtaosa asiakkaista haluaa, että hoito tehdään niin, ettei kukaan huomaa. Yhdysvalloissa hampaat piti valkaista niin, että se näkyi korttelin päähän.

Viisikymppinen ei enää kaipaa keinutuolia

Kaikkien kolmen asiantuntijan mukaan naiset ovat edelleen suurin asiakasryhmä ulkonäköä kohentavissa hoidoissa. Parkkinen kertoo, että kosmetologilta apua hakevat miehet etsivät yleensä apua aknen tai aknearpien hoitoon. Heikkinen sanoo miesten pyytävän Botox-hoitoja sekä laseria arpien tai verisuonten vaalentamiseen.

Yleistä on myös hakea hoidoista apua ikääntymisen merkkeihin. Heikkinen arvelee tämän johtuvan yhteiskunnallisista muutoksista. Hän muistaa, kuinka oma äiti sai 50-vuotislahjaksi keinutuolin, kun taas nykypäivän viisikymppinen on vielä täydessä terässä.

– Ihmiset monesti kokevat olevansa nuorekkaita. Kun peilikuva ei vastaa tätä käsitystä itsestä, siihen haetaan apua kevyillä ja huomaamattomilla hoidoilla.

Ståhlberg sanoo, että kauneudenhoitoon ja omaan hyvinvointiin panostaminen on koko ajan kasvussa. Uudeksi ilmiötä ei kuitenkaan voi sanoa, vaikka yleinen mielipide olisikin aiempaa sallivampi.

– Jos kysytään, haluavatko ihmiset näyttää paremmalta, vastaus on totta kai. Ihmiset ovat kautta historian olleet kiinnostuneita ulkonäkönsä parantamisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahtelaisystävykset jättivät työnsä ja perustivat uudenlaisen ikäihmisten ystäväpalvelu Gubben – nyt yritys toimii koko Suomessa ja ehkäisee vanhusten ja nuorten syrjäytymistä
  2. Koronavirustestien määrä kasvanut räjähdysmäisesti Päijät-Hämeessä – testeihin hakeudutaan lievimmistäkin oireista
  3. Kassojen jäsenmaksuissa yli kymmenkertaiset erot – "Jäsenemme eivät ole huomanneet kassan maksun nousua"
  4. Maastoa paloi noin hehtaarin verran Hollolan Herralassa
  5. Sienestäjä teki erikoisen löydön Nastolasta – satoja vanhoja kolikoita oli kätketty maan alle
  6. Lahdessa on tarjolla kesäteatteria tänä kesänä – näytelmän pääosassa hauskuuttaa monien tuntema Sipi Pelle
  7. Pohjalaisfirma jatkaa perinteistä jääkairojen valmistusta Heinolassa, edellinen valmistaja Konsaku on hakeutunut konkurssiin – "Jääkairoista tuli rahanreikä"
  8. Rapistuva kiinteistö Hämeenkatu 24:ssä Lahdessa odottaa yhä korjaustöiden jatkumista – "Jos rakennus on suojeltu, on tilanteeseen helpompi puuttua"
  9. Kärköläläinen Susanna Kirvesniemi väsyi poliklinikkatyön hektisyyteen ja teki rohkean ratkaisun – "Tajusin, että en jaksa tässä hommassa eläkepäiviin asti"
  10. Valaisinpylvääseen osunut moottoripyöräilijä kuoli Lahdessa
  11. Kirjastojen määrään ei haluta puuttua Lahdessa – säästöpaineet voivat silti laittaa kirjastot koville: "Kirjastoverkossa ei ole enää löysää"
  12. Lukijalta: Itsekkyys ja tekopyhyys rehottivat Lahden urheilukisoissa
  13. Lahti on mukana Itämeripäivän juhlinnassa
  14. Avoimet puutarhat keräsi 70 000 vierailijaa – virtuaaliesittelyt nähtävillä vielä heinäkuun loppuun asti
  15. Vanha vesijohto halkesi – vettä suihkusi Lahden Diakoniasäätiön talon arkistoon

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.