Romutuspalkkion maksaminen jatkuu, mutta missä ovat autot? Autopurkamoala ihmeissään

Liikennekäytöstä poistettuja autoja viedään myös maasta, mutta ne jäävät kummittelemaan Trafin rekistereihin.

Lahden Takuupurkamo toimii yhtenä Autovahinkokeskuksen välivarastona. Sinne tuodaa autoja Päijät-Hämeen lisäksi muun muassa Mäntsälästä, kertoo myyntipäällikkö Ari Mannelin. Katja Luoma

Mikko Kivelä

Ikääntyneen autokannan nuorennusleikkaukseen tarkoitetun romutuspalkkion jatkokampanja on Trafin mukaan käynnistynyt ripeästi. Autopurkamoalan näkemys on toisenlainen.

– Romutuspalkkiokokeilu jatkuu, mutta ainakaan vielä se ei ole vaikuttanut alalla, sanoo Suomen Autopurkamoliiton toiminnanjohtaja Kari Heikkilä.

– Kun edellinen kampanja alkoi, se näkyi heti purkamoilla. Vähän tässä on ihmetelty.

Trafin mukaan ensimmäisen kampanjakuukauden eli tammikuun aikana romutuspalkkiota käytettiin noin tuhannen auton hankintaan. Vuoden 2015 kokeilussa ensimmäisen kuukauden aikana hankittiin 817 autoa.

Kari Heikkilä pohtii, voisiko taustalla olla se, että uusi auto on vasta tilattu, eikä vanhaa autoa ole vielä voitu luovuttaa romutettavaksi.

– Toinen vaihtoehto voi olla se, että autoja ei enää ohjaudu purkamolle vaan ne viedään suoraa murskaamolle.

Omistaja voi tehdä itse kierrätysilmoituksen netissä, ja murskaamo noutaa auton kotipihalta.

Kari Heikkilän mukaan noin viidesosa autoista poistuu purkamoitten kautta.

– Purkamoitten pääbisnes on ostaa kolariautoja ja myydä osia. Silti on harmi, että vain pieni osa autoista päätyy purkamoihin, sillä vanhoihinkin autoihin kysytään osia.

Kari Heikkilän mukaan purkamot haluavat palvella myös autonharrastajia, vaikka vanhat autot ovat niille vain kuluerä.

– Toiveena on, että harrastajat ilmoittaisivat, millaisia osia he tarvitsevat.

Haamuautoilla tehdään rahaa

Autopurkamoliiton Kari Heikkilää harmittavat myös niin sanotut haamuautot. Se tarkoittaa liikennekäytöstä poistettua autoa, jota ei oikeasti enää ole olemassa.

– Tällaisia henkilö- ja pakettiautoja on noin 700 000.

Liikennekäytöstä poistetusta autosta tulee haamuauto tavallisesti siten, että se myydään harmaille markkinoille joko kokonaisena tai leikkurilla paloiteltuna.

– Autoja viedään muun muassa Afrikkaan.

Ilmiö tunnetaan myös Suomen Autokierrätyksessä.

– Vienti ei välttämättä ole rikollista, mutta riesa se on, sillä autot eivät näy missään, toimitusjohtaja Arto Silvennoinen sanoo.

Hän arvelee, että maasta viedään vuosittain 20 000 autoa. Niitten arvo romuna on noin 3 miljoonaa euroa.

– Jos autot vietäisiin sen sijaan purkamoille, niillä olisi enemmän jalostusarvoa.

Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi 2016 tutkimuksen, joka käsitteli jätevirtoihin liittyvää harmaata taloutta. Asiantuntijoitten arvio tuolloin oli, että myös tulevaisuudessa harmaa talous liittyy romukauppaan ja -autoihin.

Tuntuma: AVK lisännyt purkamista

Autopurkamoliiton Kari Heikkilän havaintojen mukaan autojen tuonti Saksasta on vähentynyt. Tuonti ei ole enää niin kannattavaa kuin joskus aikaisemmin.

Toinen muutos liittyy vakuutusyhtiöitten omistamaan Autovahinkokeskukseen.

– AVK on aina purkanut autoja. Nyt on sellainen tunne, että purkaminen on lisääntynyt. Ehkä siellä on huomattu, että ala on bisnes, Heikkilä pohtii.

AVK painii aivan eri kokoluokassa kuin yksinomaan purkamoalalla toimivat yritykset. Sen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Suomessa on kolme purkamoyritystä, joilla on useampi kuin yksi toimipiste. Niitten liikevaihto jää alle miljoonan euron.

Purkamot hankkivat purettavat autot pääosin juuri AVK:lta, jonne vakuutusyhtiöitten lunastamat autot päätyvät.

Suoraa asiakkaalta purkamot ostavat sellaisia Kasko-vakuuttamattomia autoja, joita ei kannata korjata.

AVK:lla Lahdessa kaksi välivarastoa

AVK:lla on eri puolilla maata välivarastoja, jonne kolariautoja kootaan ennen kuljettamista AVK:n toimipisteeseen. Toinen Lahden välivarastoista sijaitsee Lahden Takuupurkamon pihalla.

AVK käsittelee vuodessa noin 20 000 kolariautoa.

Hämeen poliisilaitoksen alueella sattui viime vuonna vajaat 1 100 tieliikenneonnettomuutta. Määrä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myös onnettomuuteen osallisten ajoneuvojen määrä laski edellisvuodesta. Henkilöautojen kohdalla pudotusta oli noin yhdeksän prosenttia

Koko maassa kirjattiin viime vuonna noin 16 800 liikenneonnettomuutta. Niissä oli osallisena 27 000 ajoneuvoa, joista 19 800 oli henkilöautoja ja 1 750 pakettiautoja.

Hinaus vaikka toiselle puolelle Suomea

Jos kolari keskeyttää matkanteon, paikalle tarvitaan usein hinausauto. Uudehkot autot hinataan merkkikorjaamoon ja vanhemmat muihin korjaamoihin.

– Kysymme asiakkaalta, onko hän käyttänyt jotain tiettyä korjaamoa. Jos on, auto viedään sinne. Muut ajoneuvot hinataan sellaisiin korjaamoihin, jotka ovat olleet suosittuja. Se on merkki siitä, että niissä työt hoituvat, kertoo Hinauspalvelu T. Virtasen hinausautonkuljettaja Kari Feodorow.

Jos asiakkaalla on pula ajasta, mutta ei rahasta, kaikki on mahdollista: Kari Feodorow on vienyt auton Lahdesta Rovaniemelle asti. Hintaa kuljetukselle kertyi enemmän kuin auton arvo on.

– Vaihtoehtona oli, että asiakas olisi mennyt junalla kotiin ja tullut takaisin Lahteen hakemaan auton, kun se on korjattu.

Muutama viikko sitten Feodorowille tuli keikka Saksan Kieliin. Alun perin oli kyse Padasjoella vaurioituneen auton hinaamisesta satamaan, mutta:

– Osaan saksaa ja myin kuljetuksen Kieliin. Myyntityö on puolet tätä hommaa.

Myös ihmistuntemus hinausalalla on tärkeää.

– Suurelle osalle asiakkaista kyse on ensimmäisestä auton hinauksesta elämässä. Raavaat miehetkin voivat joutua sokkiin, jos autolle tapahtuu jotakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Orimattilalainen Jani Paukku on Suomen vaarallisimmassa työssä: "Moni ajattelee, että täällä voi suhata, miten sattuu"
  2. Sopimuspalokuntien toiminta uudistuu: koko maassa puhuttaneet korvauskiistat aiheuttavat luultavasti koko varallaolojärjestelmän uusiutumisen
  3. Kinnarin tilalla Hollolassa pannaan nyt lautaselle suolaista ja makeaa kuin juhlan kunniaksi – tilamyymälöissä ja sisustuskahviloissa käy kova vilske, ja myyntiluvuissa ohitetaan paikoin viime kesän numerot
  4. Punkin purema voi tehdä allergiseksi liharuualle – harvinaista sairautta ei osata aina tunnistaa, joten diagnoosin saanti voi kestää vuosia
  5. Minna Laaksonen kinusi pyllyjumppapuvun – Aerobic vyöryi saleihin 1980-luvulla ja mullisti ryhmäliikunnan
  6. Lahtelaiset radonurakat menevät markkinaoikeuden ratkaistavaksi - Tarjouskilvan hävinnyt yrittäjä väittää Lahden Talojen maksavan roimaa ylihintaa
  7. On pakko painaa pitkää päivää – elokuvantekijöillä on nyt kiire kuroa umpeen koronaepidemian sotkemia aikatauluja
  8. FC Kuusysissä pelaavat Venla ja Maija Meronen tähtäävät liigapelaajiksi – mahdollinen kohtaaminen olisi uusi kokemus aina samalla puolella pelanneille siskoksille
  9. Jussi Eerikäisen Vierailija-kolumni: Iällä on väliä – valitettavasti
  10. Ensimmäinen ampiaisenpisto ei ole koskaan vaarallinen, mutta moni ei tiedä, onko vakavasti allerginen pistoille
  11. Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin
  12. Lukijalta: Omaishoitajien asemaa on välttämätöntä parantaa
  13. Löysitkö luonnosta kuolleen supikoiran? Ruokavirasto tutkii sille lähetetyistä näytteistä vakavia eläintauteja
  14. Kolumni: Työleiri etsii reippaita tiimipelaajia
  15. Jokelan kartanossa vaihtuvat omistajat – lauantaina pidettiin tyhjennyskirppis, jonne oli tullut väkeä ainakin Espoosta saakka

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.