Yksitoista päivää yhtä hupia ja hattaraa – Tivoli Sariolan kevätkausi alkaa aina Lahdesta

130 vuotta täyttävä Tivoli Sariola juhlii näyttävästi Launeen kentällä Lahdessa. Hupia on luvassa 11 päivän ajan. Tunnelmasta voivat nauttia kaikki, sillä alueelle ei ole sisäänpääsymaksua. Virtahevon tarinaan voi perehtyä näyttelyssä. Juhlavuoden kunniaksi tivoli järjestää myös ilotulituksen.

Tivoli Sariola on muuttunut melkoisesti vuodesta 1888. Sami Hakala

Eeva Künnap

Lahteen juuri saapuneen Tivoli Sariolan perusti vuonna 1888 Sariolan tivoli- ja sirkussuvun kantaisä Juhan Abraham Walfrid eli J.A.W. Grönroos.

Ensimmäisessä tivolissa oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat.

Tivolin nykyinen toimitusjohtaja Ville Sariolakertoo kantaisän hankkineen 1800-luvun lopulla tiettävästi myös ensimmäisenä elokuvakoneen Suomeen ja aloittaneen "elävien kuvien" esittämisen eri puolilla maata, lähinnä markkinoilla. Kone tuli Yhdysvalloista.

Vuonna 1885 Grönroos oli tosin jo suunnitellut perustavansa Lahteen tupakkatehtaan nimellä J.A.W. Grönroos & Comp., sillä hän oli työskennellyt tupakkatehtaassa. Hän haki jopa lupaa tehtaan perustamiseen, mutta luopui lopulta aikeesta. Grönroos oli myös merimies ja kirjasten myyjä.

Grönroosista Sariolaksi

Kantaisän työtä jatkoi hänen poikansa Johan Adolf Fredrik Grönroos, joka kutsuttiin Jaffuksi tai Janneksi. Hän otti vastuuta huveista jo 15-vuotiaana vuonna 1901. Hän myös perusti maahan kiinteitä elokuvateattereita.

Vuonna 1918 hän muutti suomalaisuusaatteen kannattajana sukunimensä Sariolaksi. Suvussa nimen uskotaan juontavan juurensa Kalevalasta, jossa Sariola tarkoitti Pohjolaa. J.A.F. Grönroosilla oli myös Pohjola-niminen elokuvateatteri. Elokuvatoiminta jatkui vuoteen 1928.

Vuonna 1937 Sariolalla oli peräti neljä suurta tivolia, joita hän kierrätti pitkin maata. Ensimmäistä kertaa yhtenäinen iso tivoli oli esillä Lahden maatalousnäyttelyssä vuonna 1928.

Kaikkiaan maata kiersi pian julkaistavan -teoksen mukaan vuonna 1937 peräti 16 tivoliyksikköä. Näin siitä huolimatta, että samana vuonna tivolitoiminta kiellettiin maaseudulla.

Rintamativoli toimi jatkosodan aikana Itä-Karjalassa Karhumäen kaupungissa Suomen Tivolin nimellä vuosina 1942–1944.

– Se oli vain noin 30 kilometriä rintamasta, Ville Sariola lisää.

Tivolia johtivat J.A.F. Sariola ja hänen poikansa luutnantti Unto Sariola.

Huvivero oli 50 prosenttia

Sotien jälkeen Sariolat keskittyivät sirkukseen. Sirkus Sariolan ensimmäinen näytös oli vuonna 1944, mutta sittemmin sirkus teki konkurssin.

Aina suhdanteet eivät siis ole olleet suopeita hauskanpidollekaan.

– Ennen sotia ja sotien jälkeen oli vaikeaa, sirkusalalta eläkkeelle jäänyt Jukka Sariola tietää kertoa.

Vaikeita aikoja tivolille olivat myös 1950-luvun loppu ja 1960-luku, kun televisiot yleistyivät ja huveja verotettiin rankasti. Esimerkiksi sirkusnäytöksien huvivero oli 50 prosenttia. Huvivero poistui vasta 1981.

– Liikevaihto tippui myös 1990-luvun laman aikaan noin 20 prosenttia, Jukka Sariola muistelee.

Yksittäisiä huonoja vuosia voi koitua sään takia.

– Jos aloitus onnistuu hyvin, kuten nyt ennusteiden muukaan näyttää, se vaikuttaa koko kiertueen tunnelmaan, Ville Sariola sanoo.

Tivoli jakaantui

J.A.F. Sariolan tivoli jatkoi toimintaansa myöhemmin kolmena kiertävänä tivoliosastona, joiden johtajina toimivat "Jaffun" pojat Toivo Sariola, Unto Sariola ja Matti Sariola (ensin Tivoli Matti Sariola, sittemmin Tivoli Sariola). Vuonna 1990 kuollut Matti Sariola siirsi tivolinsa johdon pojalleen Tapio Sariolalle 1980-luvun lopulla. Nykyisin Tapio Sariola toimii tivolinjohtajana. Hänen pojastaan Ville Sariolasta tuli toimitusjohtaja 2017.

Tivoli Sariola on aina siirtynyt isältä pojalle. Nykyisin johdossa on viides sukupolvi ja kuudes kiertää tivolin matkassa.

Sariolan perheyhteisö antaa tunnustusta myös asiakkaille, joita heitäkin käy tivolissa monessa polvessa.

Hummeli-virtahepo ei aina malttanut aloillaan. Kerran se karkasi Keravalla kaupungille asti.

Virtahevosta matelijoihin

Matti Sariolan tivoliin liittyy värikäs tositarina Hummeli-virtahevosta.

Eläin asui kiertueiden välissä perheen kanssa Keravalla. Yhtenä yönä vuonna 1963 Hummeli kuitenkin karkasi Keravan keskustaan.

– Sitä oli pidetty silloin tilapäisesti autotallissa, koska kuljetuskalusto ei ollut valmis. Painavana eläimenä Hummeli oli saanut oven auki ja karannut kaupungille. Poliisi tuli kertomaan tästä meille kotiin. Otin mopon ja lähdin sen perään. Poliisi pyysi jo eläinlääkärinkin paikalle, jos Hummeli joudutaan rauhoittamaan. Ei tarvinnut, kun muistettiin, että se pitää ranskanleivästä. Ajoin takaisin kotiin ja pyysin meitä hoitaneelta tädiltä leivän. Sillä se saatiin houkuteltua takaisin kotiin, Tapio Sariola muistelee.

Aikoinaan kiertueella on ollut mukana myös apinoita, strutsi, kenguru, tiikeri, krokotiili, vyötiäinen, käärmeitä ja erilaisia karhuja, joista merkittävimmät olivat Lulu ja Liisa. Niiden kynsistä tehdyt kaulakorut ovat osalla Sariolan perhettä edelleen muistona.

– Enimmillään eläimiä oli mukana 20–30 eli 2–3 rekka-autollista. Ensin piti luopua nisäkkäistä. 1970-luvulla luovuttiin matelijoistakin, Tapio Sariola kertoo.

Pitkään, yli 60 vuotta, Sariolan tivoliperhettä täydensi koko vartalonsa tatuoinut käärmetanssija Petronella "Nelly" Krausz. 1930-luvulla tivolissa oli niin sanottuja kansatieteellisiä näyttelyitä, joissa esiteltiin eri kulttuurien elämää. Surmanajoakin tivoleissa on voinut seurata. 1940-luvulla tunnettu ajaja oli Onni Suuronen, joka sittemmin perusti Tivoli Suurosen.

1970-luvulla tivolissa vieraili myös laulajia, kun se heidän keikkakalenteriinsa sopi. Esimerkiksi Tapani Kansa ja Lea Laven esiintyivät Lahdessa 1977.

100-vuotisjuhlavuonna 1988 tivoli kävi Tapio Sariolan johdolla 75 ajoneuvon kokoonpanolla Lahden lisäksi muun muassa Kuopiossa ja Joensuussa. Tuolloin odotetuin uutuuslaite oli maailmanpyörä.

Vaihtuvuus on pientä

Kiertue vierailee tänä kesänä 130 päivän aikana kaikkiaan 13 tivolikentällä eri puolilla Suomea.

– Tämä vuosi on meille tärkeä etappi, jota haluamme juhlia kaikkien tivolin ystävien kanssa, Ville Sariola korostaa.

Noin 30 vuotta mukana on kulkenut myös tshekkiläinen Kaiserin perhe, joka vastaa tänäkin vuonna tivolin ilma-akrobatiaesityksistä. Kiertueella voi nähdä myös marionettinukketeatteria. Vanhimmat käsintehdyt nuket ovat yli satavuotiaita.

Kaiserin perheestäkin on mukana jo kolmas sukupolvi.

– Muutoinkin meillä on pieni vaihtuvuus henkilökunnassa, Ville Sariola kertoo.

Tivoliyhteisö on aina ollut myös kansainvälinen. Joukossa on nytkin myös puolalaisia ja virolaisia.

Haastattelujen lisäksi lähteenä käytetty teosta Huvin huipulla 130 vuotta.

Tivoli on yhteisö ja elämäntapa

Tivoli Sariolan kausi jakautuu kolmeen osaan. Kevätkausi alkaa aina huhtikuussa Lahdesta, kesäkausi menee tänä vuonna juhannuksesta elokuun alkuun Tuurin kyläkaupalla Miljoona Tivolina ja syksy päättyy syyskuun lopulla Saloon.

Tivoli Sariola koostuu tällä hetkellä 23 huvilaitteesta ja kuudesta pelistä. Tivolikentän koko ratkaisee, paljonkin niitä on käytössä kullakin paikkakunnalla.

Aikoinaan osa laitteistosta oli vuokrattua, mutta nykyisin tivoli omistaa kaiken itse.

– Laitteita hankintaan varsinkin Italiasta, missä on useita laitevalmistajia. Uusin hankinta tuli Hollannista. Suomessa ei ole valmistajia, toimitusjohtaja Ville Sariola kertoo.

– Kiertuepaikkakunnalta tarvitsemme enää kentän ja veden, sillä olemme sähköomavaraisia.

Paikasta toiseen tivoli asuntovaunuineen siirtyy 50 kuljetusyksiköllä ja yhteensä ajokilometrejä kertyy 2 605. Alkuaikoina tivoli liikkui paikasta toiseen junalla, traktorilla ja jopa hevoskyydeillä. Ensimmäiset autot tivoliin ostettiin Iisalmessa pidetystä Valtion Polttoainetoimiston huutokaupasta vuonna 1949.

Nykyisin tivoli on moderni yhteisötalous. Henkilökunnan käytössä ovat esimerkiksi keittiövaunu, kolme saunaa ja pesukoneet. Lisäksi laitteissa on jo pääosin led-lamput.

– Niitä on vaihdettu yhteensä noin 50 000. Yksinomaan jo maailmanpyörään vaihdettiin 10 000 lamppua, Ville Sariola mainitsee.

Tivoliperhettä yhdistää Ville Sariolan mukaan sininen sydän (työasujen väri) ja malttamattomuus pysyä poissa liikkeestä. Tämä pätee niin Sariolan sukuun kuin työvoimaan.

– Tämä on elämäntapa, sanoo osakeyhtiön toimitusjohtaja, jolla on kauppatieteen maisterin tutkinto.

Yksitoista päivää pyöritystä

Tivoli Sariola on Lahdessa Launeen kentällä 13.–23.4. arkisin kello 16–20, lauantaisin kello 12–20 ja sunnuntaina kello 12–18. Lauantai-iltana 21.4. kello 20.30 tivoli järjestää myös ilotulituksen. Ensi viikolla julkaistava juhlateos ja muita juhlatuotteita, kuten pehmo-Hummeli, on myynnissä kiertueella.

Tivolit

Alan suuria toimijoita

Tivolialalla on Suomessa neljä isoa perinteistä toimijaa: Tivoli Sariola, Suomen Tivoli, Tivoli Seiterä ja Tivoli Suuronen. Tivoli Seiterässä työskennellyt Christer Persson perusti 1993 Christer´s Tivolin, joka on erikoistunut peleihin ja kiertää varsinkin tapahtumia. Pelisaloon on puolestaan kiertävä pelihalli, joka on toiminut vuodesta 1962. Lisäksi on joukko pienempiä toimijoita.Tivoli SariolaTivoli Sariola perustettiin Sariolan suvun lähteiden mukaan 15.6.1888 Keravalla. Perustaja J.A.W. Grönroos.Toimii nykyisin osakeyhtiönä.Yrityksen toimitusjohtaja on Ville Sariola. Tivolin johtajan toimii Ville Sariolan isä Tapio Sariola.Liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.Laitteita ja pelejä.Tänä vuonna kiertue kestää 130 päivää, pysähtyy 13 paikkakunnalla.Tivoli työllistää kesällä noin 40–50 henkilöä ja ympärivuotisesti 6.Tekee yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.Kertalippu 5 euroa, sarjalippu 10 kpl/35 euroa, rannekkeet 32.Suomen TivoliPerustaja Unto Sariola.Nykyinen toimitusjohtaja on Lulu Sariola.Toimii nykyisin osakeyhtiönä.Laitteita ja pelejä.Pääpaikka Tuusulassa.Pysähtyy tänä vuonna 13 paikkakunnalla. Lahden satamassa 31.8.–2.9.Yksittäisen lipun hinta 5 euroa, sarjalippuja ( 5 kpl/19 ja 10 kpl/32 euroa), rannekkeet 32 ja 38 euroa, perhepaketti 95 euroa, kavericombo 75 euroa.Tivoli SeiteräToimi aluksi nimellä Huvipuisto Seiterä.Perheyritys. Tivolin perusti vuonna 1966 Lauri Seiterä (alkujaan Cederholm, J.A.W. Sariolan kasvattipoika), joka vaikutti aikoinaan myös Tivoli Sariolassa.Tivolin johtajana toimii Tuomo Seiterä, joka Lauri Seiterän poika. Johdossa myös Tuomo Seiterän vaimo Mari Seiterä.Asettuu tänä vuonna 25 kentälle, valtaosin eteläisessä Suomessa. Lahden kauppatorilla 13.–17.6.Laitteita ja pelejä.Yksittäisen lipun hinta 5 euroa, sarjalippuja (6 kpl/22 ja 10 kpl/32 euroa, ranneke 31 euroa.Tivoli SuuronenPerustaja surmanajaja Onni Suuronen.Omistaa nykyisin yrittäjäpariskunta Leila ja Kalevi Suuronen.Kotipaikka Jyväskylä.Etupäässä laitteita, pelejä vähemmän.Työllistää kiertueella vakituisesti kymmenen ihmistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. "Kouvola-oikaisu olisi veronmaksajien näkökulmasta hirvittävän huono investointi" – Päijät-Hämeessä seurataan Kymenlaakson sisäistä raideriitelyä
  2. Kierrätyspuistosta tulossa paha pala Hollolan ja Orimattilan päättäjille – Uhkana on joko äänestäjien raivo tai tärkeiden verotulojen menetys
  3. Orimattilalainen ikonimaalari Pasi-Mikael Huovinen ei uskonut opinto-ohjaajaa, vaan teki ikoneista itselleen ammatin
  4. Urheilun ja yrityselämän kerma kokoontui Lahdessa pohtimaan menestyksen reseptiä: "Kisapuistoon pitäisi saada ensin sähköt", murjaisi FC Lahden toimitusjohtaja
  5. Kalle Veirron kolumni: Lätkäjätkät ovat kansallisia eheyttäjiä
  6. Eläkkeelle jäävä mäkihypyn kilpailujohtaja Walter Hofer odottaa Suomen mäkihypyn uutta tulemista ja lupaa, ettei paljastuskirjaa ole luvassa
  7. USU-gallup: Suomalaisista kaksi viidestä on suopeita alaikäisille turvapaikanhakijoille – "Voi olla, että hallitus on varovainen seuraavissa askeleissaan"
  8. Kimmo Kankaan Esalainen: Lahdessa on huippuluokan hiihtostadion, mutta mitä sillä tekisi ilman lunta?
  9. Pääkirjoitus: Vuokra-asuntojen ylitarjonta ei ole kaikille hyvä uutinen
  10. Uppoaisiko sinulle kilo lihaa vain minuuteissa? Lahdessa kisataan lauantaina jälleen lihamukin syönnin MM-tittelistä
  11. Ranskan "Oscareissa" osa gaalayleisöstä marssi ulos Roman Polanskin voitettua parhaan ohjaajan palkinnon
  12. Sakke Hämäläisen ensimmäinen liigamaali oli Pelicansille laiha lohtu, katso ottelukooste – "Ei kiekko ainakaan takan reunalle mene"
  13. "Rennosti vaan", kuului isä-Jannen ohje – Mico Ahosen maailmancup-debyytti päättyi karsintaan Salppurin kisoissa
  14. Peliitat haki pisteet Imatralta
  15. Pelicansin A-nuoret joutuivat taipumaan – ottelun ratkaisu saatiin jatkoajalla

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Näppis: Mistä näkee että Salppurin kisat on tulossa? Ei mistään. Eivät osaa markkinoida. Miksei torille laiteta lipunmyyntiä ja esiintymislavaa ja ohjelmaa jne.
  2. Fingerpori 27.2.2020
  3. Urheilun ja yrityselämän kerma kokoontui Lahdessa pohtimaan menestyksen reseptiä: "Kisapuistoon pitäisi saada ensin sähköt", murjaisi FC Lahden toimitusjohtaja
  4. Asiantuntijat kyseenalaistivat Aika jonka sain -elokuvalle myönnettyjen palkintojen arvon – Olga Temonen vastaa: "Minulla ei ole tapahtumasta mitään pahaa sanottavaa"
  5. Husissa todettiin toinen koronavirustartunta, mutta useat koronavirusepäilyt Suomessa ovat osoittautuneet aiheettomiksi
  6. Janne Jalasvaara palaa Pelicansin takalinjoille - katso joukkueen kokoonpano illan kotiotteluun
  7. Viivi ja Wagner 27.2.2020
  8. Viivi ja Wagner 29.2.2020
  9. Lahden Sibeliustalon tuolihankinnasta voisi tehdä hankintaoikaisun – ”Pitäisi olla jokin virhe eikä sellaista ole tehty”, toppuuttelee virkamies
  10. Koronan vaikutukset päijäthämäläisiin yrityksiin vaihtelevat - Suomeen jäänyt Oilonin Kiinan-yksikön toimitusjohtaja rytmitti päivänsä uusiksi, jotta saa palaverit hoidettua aikaerosta huolimatta
  11. Lukijalta: Eristevillat kastuvat tänäkin talvena rakennustyömailla
  12. Vasemmistoliiton aluepomon epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan – poliisi aloittaa esitutkinnan
  13. Kuvagalleria: Jää innoitti Etelä-Suomen Sanomien lukijoita – katso upeat kuvat
  14. Lukijalta: Adressi kiertoon, Päijät-Hämeen terveyspalveluita ei saa yksityistää
  15. Maantiepyöräilyn World Tour -sarjan kilpailu keskeytettiin koronaviruksen vuoksi

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.