Me kaikki kakkaamme, mutta siitä ei koskaan puhuta – paitsi että tässä jutussa puhutaan ja paljon

Kakka, sonta, uloste ja p-alkuinen sana, joka ei sovi sanomalehden otsikkoon. Se on läsnä ihmisen elämässä kohdusta kuolemaan.

Kakka seuraa meitä kohdusta hautaan.

Ira Blomberg-Kantsila

Monet vanhemmat puhuvat paljon kakasta, vauvankakasta. Siitä puhutaan netin keskustelupalstoilla, kodeissa perheen kesken ja jopa kahvipöydässä muiden isien ja äitien kanssa.

Keskusteluissa on käytössä yksityiskohtiin ulottuva väri- ja laatukirjo, joka on kuin suoraan Bristolin yliopistosairaalan kehittämästä seitsenportaisesta ulosteskaalasta. Skaalassa ulosteen muoto ja tyyppi vaihtelevat sen mukaan, kuinka kauan tuotos viipyy paksusuolessa.

Kakkatyypit 1 ja 2 kuvaavat ummetusta, tyypit 3–4 normaalia kakkaa, tyypit 5–6 laksatiivista versiota ja tyyppi 7 ripulia, siis täysin nestemäistä jätöstä.

Kun varhaislapsuus loppuu, kakasta ei enää puhuta. Harva jutustelee suolen toiminnasta – omastaan tai muidenkaan. Ja jos kakasta puhutaankin, käyttöön otetaan kiertoilmaisut.

Moni nolostelee kakalla käymistä, vaikka siitä voi seurata ummetusta tai suolen laiskistumista. Sontaa pantataan muun muassa kouluissa, työpaikoilla ja lentokoneissa, jotta hajua tai ääniä ei tarvitse hävetä.

Ihmiset eivät kuitenkaan ole muumeja, joilta tunnetusti puuttuu peräreikä.

Tapakouluttaja Helena Valosella on suoraviivainen lähestymistapa kakalla käymiseen: Istahda alas, tee asiasi ja anna haista ihan rauhassa. Lopuksi jätä vessa siistiksi.

– Mukanaan ei tarvitse kantaa hajusteita tai muuta, mutta jos vessan hyllyltä löytyvät tulitikut, voi aina yhden raapaista. Hajusteet eivät ole monessa paikassa nykyään sallittujakaan, hän painottaa.

Valonen suorastaan kauhistuu kuullessaan käteen kakkaajista. He ovat ihmisiä, jotka laittavat vessapaperia kätensä päälle, käden pönttöön, ottavat kakan kiinni ja saattavat sen veteen. Näin pökäle ei pidä ääntä pudotessaan.

– Itseään rauhoittaakseen voi laittaa hanan valumaan toimituksen ajaksi. Mutta se ei ole tarpeellista.

Hätäänsä ei kuitenkaan tarvitse kailottaa kovaan ääneen. Helena Valonen neuvoo, että sopiva tapa ilmoittaa vessatarpeestaan on sanoa menevänsä siistiytymään tai pesemään kätensä. Näin hänen mukaansa toimi aikoinaan myös Ruotsin kuningatar Silvia valtiovierailullaan Suomessa.

Jos käy asioillaan ystäviensä luona, voi vessasta palattuaan mainita, että ”siellä saattaa olla vähän hajua”, mutta välttämätöntä se ei ole. Haju haihtuu aikanaan. Kohtelias ystävä jättää hieman hajurakoa ennen kuin menee vessaan toisen jälkeen.

Valonen muistuttaa, että ihmisen sisäinen kello on yleensä varsin tarkka ja kakkahätä iskee tavallisesti joka päivä samaan aikaan.

– Jos jännittää, eikä käy vessassa hädän tullessa, sisäinen kello menee rikki. Kakkaaminen on maailman luonnollisin asia. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, se kakkaa ja piereskelee.

Katse pönttöön

Sanotaan, että kakka on terveyden peili. Pönttöön kannattaa siis välillä vilkaista.

Tyytyväisyyteen on aihetta etenkin silloin, jos jööti on kuin tukki. Se sukeltaa pönttöön ilman valtavia pinnistelyjä, on pinnaltaan sileä ja koostumukseltaan pehmeä tai kiinteä.

Terve suolisto, jota ruokitaan muun muassa riittävällä määrällä kuituja ja nestettä, tuottaa hyvää kakkaa.

Ihmisestä tulee keskimäärin 128 grammaa ulostetta päivässä, ideaalitilanteessa 1–3 erässä. Vuodessa se tarkoittaa liki viittäkymmentä kiloa. Keskivertokakka on hyvin lievästi hapanta, sen pH-arvo on 6,6. Esimerkiksi maito on kymmenyksen verran happamampaa.

Kakasta kolme neljännestä on vettä. Loppu on kuitua, kuolleita ja eläviä bakteereja, muita soluja ja limaa. Bakteereja kakassa on sata miljardia grammassa.

Suurin osa bakteereista on elintärkeitä suoliston hyvinvoinnille, mutta joskus sekaan ilmestyy pahoja bakteereja esimerkiksi pilaantuneesta ruoasta tai juomasta, maaperästä tai tartuntana toisesta ihmisestä. Ja senhän tietää mitä siitä seuraa: varpusparvi.

Monenlaista kakkaa

Sairaanhoitaja Kaarina Krogerus on nähnyt elämässään monenlaista kakkaa. Hän tekee klinikallaan Jyväskylässä muun muassa suolihuuhteluita.

Siinä asiakas asettuu pyyhkeen alle selälleen, nostaa jalat telineeseen, vähän niin kuin synnytyksessä tai gynekologilla, ja peräsuoleen laitetaan letkun suulake. Koneesta päästetään vettä vähitellen suoleen ja kun asiakkaalle tulee kakkahätä, tuotos lasketaan letkua pitkin suoraan viemäriin.

Paksusuolta huuhdellaan vajaan tunnin session aikana 15–20 litralla 37–38-asteista vettä.

– Asiakkaiksi tulee yleensä ihmisiä, joilla on ummetusta tai suolistovaivoja. Suolihuuhtelu on kuin järeä peräruiske, Krogerus kertoo.

Huuhtelulla irtoaa paksusuolen seinämiin kertynyttä kuonaa.

Krogeruksen palveluihin kuuluvat myös muun muassa suoliston mikrobiomitutkimukset, joissa asiakas itse ottaa ulosteestaan näytteen purkkiin. Näyte lähetetään laboratorioon, ja lopputuloksena saadaan laaja kuva suolen voinnista. Sen perusteella voidaan suunnitella hoito.

– Ihmisillä on paljon ongelmia suolistonsa kanssa. Esimerkiksi jatkuvat ilmavaivat, papanakakat, kelluva kakka tai jatkuva ripuli eivät ole normaalia suolen toimintaa. Mutta jokaisen suolen saa kuntoon, jos sen eteen näkee vaivaa, Krogerus sanoo.

Uloste ällöttää

Uloste ällöttää suurinta osaa nykyihmisistä. Muinaisessa Egyptissä ihmisten ja eläinten kakat olivat kuitenkin kovassa huudossa. Esimerkiksi krokotiilinkakkaa laitettiin vaginaan estämään raskautta, ihmiskakkaa silmiin.

– Törmäsin lääketieteellisiä papyruksia kääntäessäni reseptiin, jossa oli kerrottu, kuinka silmätulehdus parannetaan. Reseptiin tarvitaan muun muassa pienen vauvan kakkaa, joka sitten laitetaan potilaan silmään, kakasta kiinnostunut egyptologi Mia Meri toteaa.

Meri arvelee, että reseptissä saatetaan tarkoittaa vastasyntyneiden ensikakkaa eli lapsenpihkaa. Lapsivedestä, limasta, lanugosta eli utukarvoituksesta, sapesta ja ihon ja suolen soluista koostuva pihka on väriltään vihertävän mustaa ja koostumukseltaan hyvin tahmaista.

Kiinassa kakkaa siirrettiin ihmiseltä toiselle vatsavaivojen helpottamiseksi jo muutama tuhat vuotta sitten.

– Ulostesiirre laitettiin peräsuoleen peräruiskeella tai kannulla. Siitä löytyy kirjallisia kuvauksia ja piirroksia, kertoo mikrobiologi, dosentti Reetta Satokari Helsingin yliopistosta.

Ulosteensiirrot yleistyneet

Kiinalaiset olivat aikaansa edellä. Ulosteensiirrot ovat yleistyneet Suomessa vasta 2000-luvulla. Suomen ensimmäinen siirto tehtiin Kuopiossa 1990-luvulla ja nykylääketieteen ensimmäinen siirto maailmassa Yhdysvalloissa 1950-luvulla.

Suomessa ulosteensiirroilla hoidetaan tällä hetkellä rankkaa antibioottiripulia, jonka aiheuttaa Clostridium difficile -bakteeri. Ulostetta siirtämällä on tarkoitus palauttaa potilaalle normaali bakteerikanta.

Parhaillaan Reetta Satokarin tutkimusryhmä selvittää, tehoaako ulosteensiirto myös ärtyneen suolen oireyhtymään. Vaikutuksia suolistomikrobiston muokkauksiin kannattaa tutkia, sillä keinona ulosteensiirto on edullinen ja tietyllä tapaa helppo. Siirron saaneista yli yhdeksän kymmenestä paranee antibioottiripulista kertalaakista jo samana tai seuraavana päivänä.

Satokari toppuuttelee kuitenkin ulosteensiirron näkemistä ihmelääkkeenä.

– Vaikka odotukset ovat suuret, ulosteensiirrolla tuskin voidaan parantaa kaikkia suolistovaivoja tai muita sairauksia. Se voi olla hyvä lisäkeino muiden hoitojen lisäksi ja niihin yhdistettynä.

Vielä tässä vaiheessa ulosteensiirto ei ole ensimmäinen hoito Clostridium difficilenkään häädössä. Antibiootti on kätevämpi, sillä sen potilas voi nielaista itse. Ulosteensiirrossa tarvitaan aina hoitotiimi. Suomessa vakiintunut tapa on ruiskuttaa siirre paksusuolen alkuun samalla laitteella, jolla tehdään suolen tähystystutkimus.

– Tulevaisuudessa ulostesiirteillä hoidetaan ehkä nykyistä herkemmin, jos käyttöön saadaan kapseliin pakatut siirteet. Ne olisivat helpommin annosteltavissa, ja potilas voisi ottaa ne itse, Satokari kertoo.

Mutta kenen tuotoksia ulostesiirroissa käytetään?

Ainakin Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan alueella kakkaa kerätään vapaaehtoisilta luovuttajilta. Satsit haetaan luovuttajien kotoa. Aiemmin tuotoksensa hoitoa varten antoi tavallisimmin hoidettavan lähisukulainen.

Yhteen siirteeseen tarvitaan 30 grammaa sitä itseään. Luovuttajan suolistossa ei saa lymytä ei-toivottuja vieraita, kuten alkueläintä, ja muutenkin kakkaajan on oltava kaikin puolin terve.

– Nykykäytäntö helpottaa paljon, kun luovuttajia ei tarvitse haeskella tai testata erikseen. Hoito voidaan tehdään viiveettä, Satokari kertoo.

Aina luovuttajankaan kakka ei irtoa tilauksesta. Siltä varalta on perustettu kakkapankkeja. Pankkiin kerätään kakkasatseja säännöllisesti, jotta tavaraa on aina tarvittaessa saatavilla 10–20 siirtoon. Tutkimustarkoituksiin kakkaa kerätään isompi määrä, ja sen säilyminen varmistetaan syväjäädyttämisellä.

Useita kakka-artikkeleja

Egyptologi Mia Meri sairastui parisenkymmentä vuotta sitten ärtyvän suolen oireyhtymään, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipua, turvotusta, ilmavaivoja, ummetusta ja ripulia. Se muutti hänen omaa suhdettaan kakkaan.

Hän ei voi sairauden ärhäkässä vaiheessa poistua kotoaan ennen kuin lääke alkaa vaikuttaa. Hänen päähänsä on piirtynyt tarkka kartta Helsingin keskustan yleisistä ja julkisista vessoista.

– Tässä on ollut pakko tulla sinuiksi oman suolensa toiminnan kanssa. Nyky-yhteiskunnassa kakka on aikamoinen tabu varsinkin nuorten naisten kohdalla ja kakalla käyntiä häpeillään ja peitellään, hän toteaa.

Kakan historiaan tutustuminen on osaltaan auttanut Meriä hyväksymään sairautensa. Hän on kirjoittanut useita kakka-artikkeleja muun muassa tiedettä ja teknologiaa käsittelevään Nörttitytöt-blogiin.

– Noloilun sijaan kakan historia on aika usein hulvatonta, välillä todella ällöttävää ja samalla hyvin inhimillistä.

Muinaisessa Roomassa seurusteltiin kakatessa

Ennen muinoin Roomassa ja linnoituksissa vessassa istuttiin vieri vieressä ja jopa vastakkain, jotta seurustelu oli helppoa. Häpeästä ei ollut tietoakaan.

Noloa kakkaamisesta tuli Mia Merin arvion mukaan sen jälkeen, kun vessoista oli keskiajalla tullut yksityisiä. Niistä alettiin käyttää erilaisia kiertoilmaisuja: puhuttiin necessariumista eli välttämättömästä tilasta tai wardrobesta eli vaatekaapista. Vessassa todella säilytettiin myös vaatteita, sillä hajujen uskottiin karkottavan koita.

– Ehkä yksi syy ruumiintoimintojen nolosteluun on sekin, että ihmiset ovat halunneet ajatella kahlinneensa villin luonnon sivistyksen kautta, Meri aprikoi.

– Kyllähän se rikkoo kaikki harhakuvat itsestä, kun maha yllättäen päästää sen kamalan karjaisun ja pakottaa sivistyksen huipputuotteen ryntäämään vessaan pää kolmantena jalkana.

Helpotus ja jäljet

Karjaisua ja ryntäystä seuraavan helpotuksen jälkeen ei ole ihan sama, millä jäljet pyyhkii. Tutkitusti suomalaiset tykkäävät pehmeästä, kestävästä, riittoisasta ja hinta-laatusuhteeltaan hyvästä wc-paperista. Kehitystä on tapahtunut roimasti siitä, kun vasen käsi varattiin pyyhkimiseen ja oikea syömiseen.

Pehmopapereita suomalaiset käyttävät enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin, noin 17 kiloa vuodessa. Kotitaloudessa kuluu vuosittain runsaat 60 rullaa vessapaperia henkeä koti.

Kyse ei ole pikkurahoista, sillä pehmo- ja ruoanlaittopapereihin keskittyneen Metsä Tissuen osuus Suomen suurimman metsäteollisuuskonsernin metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin liikevaihdosta oli viime vuonna noin viidennes eli miljardi euroa. Kuluttajatuotteissa painotus on vahvasti juuri wc-paperissa.

Kakka työllistää

Kun  kakkaaminen tuottaa rahaa, se myös työllistää. Sellua lähtee wc-paperin raaka-aineeksi Kiinaan muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalta. Saman yhtiön Kemin sellutehtaan laajentamista suunnitellaan, ja Finnpulp on rakentamassa Kuopioon omaa sellutehdastaan.

Kakan tuottamaa rahaa tulee muistakin lähteistä. Vessaan ostetaan muun muassa hajusteita, vessaharjoja, pesuaineita ja tietenkin pönttö. Esimerkiksi juuriltaan suomalaisen, nykyisin sveitsiläisomistuksessa olevan Ido-ryhmän kotimaan myynnin liikevaihto on noin 38 miljoonaa euroa vuodessa. Ido tosin tekee muitakin kylpyhuonekalusteita kuin vessanpönttöjä

Geberit-konserniin kuuluvan Idon esitteiden mukaan ”pöntöissä on vakiona puhtaanapitoa parantava lasite, sileä ja liukas” – siis kuin hyvä kakka konsanaan! Emme kuitenkaan saa tietää pöntöistä enempää, sillä yrityksen edustajan haastattelu ei onnistunut. Geberit ilmoitti toivovansa, että ”viestinnän kärki ei ole kakassa”, eikä haastattelua järjestynyt.

Harva miettii kakan kulkua

Harva miettii paperin ja pökäleen kulkua viemäristössä sen jälkeen, kun on vetänyt vessan. Vielä harvempi kerää kotioloissa ulosteitaan esimerkiksi lannoitteeksi puutarhaan.

Ihmisen kakka ei kuitenkaan ole hyödytöntä jätettä. Viemäriverkostossa kakka ja siinä olevat orgaaninen aines ja ravinteet, siis jätevedenpuhdistamolla syntynyt liete, pyritään saamaan kiertoon mahdollisimman tehokkaasti. Joissain puhdistamoissa kakasta tehdään energiaa.

Suomen noin 150 käsittelylaitoksessa riittää työtä, sillä lietettä muodostuu 900 000 tonnia vuodessa. Kuiva-ainetta siitä on 15–30 prosenttia eli noin 150 000 tonnia. Käsitellystä lietteestä suurin osa käytetään viherrakentamiseen, hyvänä kakkosena tulee maatalouskäyttö ja loppu menee lähinnä kaatopaikkojen maisemointiin ja varastoon.

Lannoitetta?

Ihmisjätteellä lannoitettu vilja ei käy kaikkien pirtaan, vaikka lietteen ravintoarvot, muun muassa korkea fosforipitoisuus, ovat kiistattomat. Jotkut viljanostajat ovat kieltäytyneet ostamasta lieteviljaa siitäkin huolimatta, että puhdistamolietteen laadulle on asetettu kriteerit maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa.

Myöskään Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan jätevesilietteistä ei ole uhkaa ruokaturvalle.

– Tuntuu, että ihmisperäisen lietteen käyttö koetaan imagohaittana, harmittelee vesihuoltoinsinööri Paula Lindell Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä.

Hän arvelee, että suomalaisten suhtautuminen kakkaan muuttuu mökillä, jossa kompostoidut vessan tuotteet hyödynnetään esimerkiksi puutarhassa siinä missä muutkin lannoitevalmisteet. Ihmiskakkaa ei saa nykypäivänä haudata maahan ilman käsittelyä, kuten kompostointia.

Puinen dildo löytyi kakan seasta

Muinaisina aikoina kakkaa ei käsitelty. Vanha kakka ikivanhassa käymälässä onkin arkeologeille kuin aarreaitta. Ilmatiiviit pökäleet säilövät erinomaisesti orgaanista ainetta, kuten luuta, puuta, nahkaa ja kankaanpaloja.

Vantaan kaupunginmuseon arkeologin Andreas Koiviston mukaan ulosteen seasta on Puolassa löytynyt jopa 1700-luvulta peräisin oleva nahkainen dildo.

– Jos löydetään selkeä pökäle, se voidaan analysoida. Hyvästä löydöksestä voi päätellä, mitä ihmiset ovat aikoinaan syöneet. Siitä voi löytyä esimerkiksi siemeniä, viljalajeja ja kerättyjen kasvien siemeniä, Koivisto sanoo.

Ennen viemäriverkoston rakentamista talonpojat tyhjensivät torireissunsa päätteeksi porvariston käymälät. Tätä jatkui Suomessa monin paikoin 1900-luvun alkuun saakka, maaseudulla pidempäänkin. Siksi maaseudun pelloilta löytyy kaupunkilaisten esineistöä.

– Tiiviisti rakennetuissa keskiaikaisissa tai vanhemmissa kaupungeissa jätteet on heitetty lähinnä pihapiiriin. Kaikki tavara sekoittuu iloisesti, ja ihmisen ja eläimen paskaa voi olla vaikea erottaa kaiken muun jätteen seasta, Andreas Koivisto sanoo.

Arkeologit tutkineet kakkaa

Koivisto paljastaa, että arkeologit paitsi kaivavat kakkakikkareita ja tutkivat niitä myös heittelevät niillä kollegoitaan ilman ällötyksen häivää. Hän suunnittelee kirjoittavansa kakasta jopa lastenkirjan.

Koiviston mukaan keskiaikaisesta jätöksestä puuttuu yksi juuri tuotetun tortun oleellinen ominaisuus.

– Vanha paska ei haise enää sillä tavalta pistävältä kuin tuore paska. Se haisee vain keskiajalta, Koivisto kuvailee.

Arkeologien kakkainnostusta kuvaa hyvin tarina ehkäpä maailman vanhimmasta kakasta, tosin koiran tuottamasta. Se löytyi 2000-luvun alun kaivauksilta mesoliittisen kivikauden asuinpaikalta Zhokovin saarelta Siperiasta.

– Tietojeni mukaan se odottaa edelleen tutkimista venäläisarkeologin pakastimessa Pietarissa ruokatavaroiden seassa.

Kakka on läsnä kohdusta hautaan

Kun synnyit, äitisi ehkä kakkasi. Niin käy, jos suolessa on kakkaa ponnistamisen aikana. Sitä ei voi estää, vaikka kuinka pidättäisi.

Jos kuolet suoli pullollaan, todennäköisesti kakkaat heti kuolemasi jälkeen ennen kuin kuolonkankeus iskee. Se on yksi elämäsi viimeisistä teoista.

Jos elät keskimääräisen suomalaisen tavoin 81-vuotiaaksi, olet ennen kuolemaasi kakannut ainakin 30 000 kertaa.

Eikä siinä ole mitään noloa.

Kakkakirjoja

Midas Dekkers: Helpotuksen historia (Docendo 2018)

Daniel Furrer: Vessakirja. Pikkulan kulttuurihistoriaa (Atena 2006)

Taro Korhonen ja Miika Nousiainen: Paskakirja (Like 2007) sekä Paskapokkari (Like 2009)

Pernilla Stalfelt: Kakkakirja (Minerva 2010)

Anu Valve: Paska juttu: kymmenen oivallusta sonnasta (Like 2010)

Irvine Welsh: Paska (Otava 2001)

Kakkamusiikkia

Kakka-hätä 77 -yhtye

Ella ja Aleksi: Kakkaa lumella

Eppu Normaali: Pissaa ja kakkaa

Irwin Goodman: Haistakaa paska koko valtiovalta

MiskaMH: Paskalla

Rattus: Paskantakaa housuihinne

Riku Avanto & Spermaiset Nakit: Ripuli on märkää kakkaa

Saukka: Kakka kurkkaa

Sleepy Sleepers: Kakka Kepponen

Terveet kädet: Pissaa ja paskaa

Kakkamiehiä

Radiotoimittaja Ari ”Paska” Peltonen

Mister Hankey (South Parkin joulukakka)

Ongelmakakkaajia

Adolf Hitlerin tiedetään kärsineen vatsavaivoista.

Martin Luther King pyysi usein kirjeissään ystäviään rukoilemaan hänelle helpotusta pahaan ummetukseen.

Kakkapolitiikkaa

Keskiajalla Euroopassa ammuttiin kakalla täytettyjä tynnyreitä katapulteilla vihollisten keskelle. Tavoitteena oli saada vihollisjoukot heikoiksi kuvottavasta hajusta ja levittää tauteja.

Entinen neuvostoagentti Igor Atamanenko on väittänyt, että neuvostojohtaja Josif Stalin keräytti ulkomaisten johtajien, muun muassa Kiinan johtajan Mao Zedongin, ulosteita vakoilutarkoituksessa. Atamenko perusti tietonsa salaisen palvelun arkistoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahdessa katkenneen voimajohtopylvään korjaaminen voi vaatia pitkänkin ajan – onnettomuus valtakunnallisestikin harvinainen
  2. Kytölän asuinalueen työmaa valuttaa savivettä Kymijärveen – "Olisi pitänyt hallita laskeutusaltailla ja padoilla"
  3. Lukijalta: Lahden keskustaa uhkaa slummiutuminen
  4. Salpausselän kisamaastojen fluoripitoisuudet tutkitaan – hiihtoladut kulkevat pohjavesialueella
  5. Tässä Suomen urheilijat viikonlopun Salppuriin
  6. Lahtelainen Tomi Amor on Cheekin levy-yhtiön uusi artisti – "Täytyy katsoa tarkasti, kenen kanssa lähtee tekemään yhteistyötä"
  7. Saksassa karnevaaliyleisöön ajanutta epäillään murhan yrityksistä
  8. Elokuvamoguli Harvey Weinstein todettiin syylliseksi seksuaalirikoksiin – vakavimmat syytteet hylättiin
  9. Leuto ja märkä talvi kuluttaa tiestöä – kerro, missä olet törmännyt pahimpiin paikkoihin Lahdessa
  10. Lahden vanhimmalla ostarilla Ruolalla riittää yhä vetovoimaa – "Yksi parhaista paikoista Lahdessa"
  11. Myrsky sai jäät taas liikkeelle, katso kuvat Vesijärven rannalta
  12. Kauppakeskus Triossa laukesi palohälytys – asiakkaat evakuoitiin
  13. Moni sanoo varautuvansa pahaan päivään, mutta kaikilla se ei onnistu – Jaana, 36, sen sijaan on kerryttänyt vararahastoa jo pitkään: "Erityisen tärkeä se on nyt, kun on perhe ympärillä"
  14. Kivimaan koululla varkaissa käyneen miehen pakomatka päättyi Mukkulaan
  15. Luontodokumentteja tekevät Petteri ja Antti Saario huomaavat ilmaston­muutoksen vaikutukset työssään: "Siitä pitää olla erityisen huolissaan"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.